//
kirjastopalvelut, seminaarit

Uusi kirjastojärjestelmä -hankkeesta

Alejandro Erickson, Icosahedron Dodecahedron https://secure.flickr.com/photos/alejandroerickson/5787895571/

Alejandro Erickson, Icosahedron Dodecahedron https://secure.flickr.com/photos/alejandroerickson/5787895571/

Helsingin ja Lappeenrannan ELY-päivien purkaminen jatkuu. Tommi Jauhiainen esitteli Uusi kirjastojärjestelmä -hanketta. Pohjustukseksi aiheeseen Jauhiainen teki kiinnostavan katsauksen Kansalliskirjaston kirjastojärjestelmähistoriaan:

  • 1974: tieteellisten kirjastojen atk-yksikkö TKAY perustettiin
  • 1988: TKAY valitsi kirjastojärjestelmäksi Virginia Tech Library Systemsin eli VTLS:n järjestelmän
  • 1989–1994: VTLS otettiin käyttöön 20 yliopistossa, varastokirjastossa, eduskunnan kirjastossa. Rahoituksen saamisesta kirjastojärjestelmän käyttöönottoon aikaa kului 3–8 vuotta
  • 1997: Linnea2 käynnistyi ja toimintaa koordinoi HYK
  • 1998: järjestelmähankinta aloitettiin
  • 1999: järjestelmien testausta ja valintaprosessi. Testiajoissa oli mukana neljä järjestelmää, joita koeponnisti 70 asiantuntijaa eri puolilta Suomea. Voyager pärjäsi tuolloin kokonaisuutena parhaiten. Järjestelmän hyväksyminen kesti yli 7 vuotta; viimeinen erä järjestelmähankinnasta maksettiin vuonna 2009 eli noin 12 vuotta hankintapäätöksestä. Syynä oli se, että järjestelmätoimittaja sai vuonna 2009 toimitettua Alephin, joka sisälsi vaatimusmäärittelyistä puuttuneen yhteisluettelopalikan.

UKJ:n aloittamisen lähtökohtana oli Linnea-työryhmien kehittämisseminaari 15.2.2011, jossa todettiin tarve miettiä seuraajaa Voyagerille. Iso kysymys on myös se, mikä on uuden kirjastojärjestelmän rooli olemassa olevassa/rakenteilla olevassa järjestelmäinfrastruktuurissa?

Hankkeen yksi tärkeimpiä tehtävä tuottaa pohjatietoa järjestelmäuudistukselle ja selvittää yhteistyömahdollisuuksia kirjastosektoreiden välillä. Tommi listasi Kansalliskirjaston näkökulmasta tavoitteiksi, että uusi kirjastojärjestelmä

  1. täyttää kaikkien sektorien nykyiset tarpeet ja on mahdollista kehittää jatkuvasti uusien tarpeiden syntyessä
  2. toimii yhteen kirjastojen yhteisen metatietovarannon ja KDK:n kanssa.

Tällä hetkellä UKJ:ssä on meneillään vaatimusmäärittelyjen haarukointia. Aiheen parissa on seitsemän työryhmää ja työtä tehdään UKJ:n wikissä:
https://wiki.helsinki.fi/display/UKJValmistelu/Home
Wikiin kannattaa käydä tutustumassa, jos aihe kiinnostaa. Kommentointi edellyttää vierailijatunnusten luomista, mikä on ohjeistettu UKJ:n pääsivulla. Määrittelyosuuden loputtua Tommi Jauhiainen työstää projektisuunnitelman, jonka pitäisi tällä tietoa olla valmis joulukuun 2012 lopussa.

Ari Mäkiranta ja Kirsi Puuppo pitivät kommenttipuheenvuorot. Kirjastosektorien työskentely yhdessä todettiin silmiä avaavaksi, esimerkiksi sektoreilla monenlaisia työkaluja ja oma terminologiansa. Työryhmätyöskentelyn myötä on ikäänkuin muotoutumassa pohjat yhtenäisemmälle terminologialle.

Omalta osaltani sanon samaa. Yhteistyö on ollut hyvä sektorien kesken. Työ tukee kirjastoja niiden omissa järjestelmäpohdinnoissa tai esimerkiksi omassa kokonaisarkkitehtuuriselvityksessä. Lopputuloksena on vähintään hyvä tietopankki, joita kirjastot voivat omissa hankkeissaan. Hyvä olisi, että tietopankkia myös pyrittäisiin päivittämään ja pitämään elossa.

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: