//
avoimuus, seminaarit

MindTrek: Openmind 7.10.2008

mindtrek_3_200x133Lokakuussa Tampereella järjestettiin MindTrek-konferenssi. Olin mukana täydet kolme päivää. Konferenssi oli mainio: esitysten teemoja olivat muun muassa avoin lähdekoodi, sosiaalinen media, verkkopalvelujen trendit.

Openmind-työpaja

Suomen open source -keskuksen (COSS) järjestämässä Openmind-työpajassa puhuttiin

  • avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä ohjelmistoyritystoiminnassa
  • mobiilin Internetin alustoista ja palveluista
  • avoimesta hallinnosta ja julkisista palveluista.

Päivän perusteella avoimella lähdekoodilla menee nyt hyvin: asiakkaat ja käyttäjät ovat avoimia avoimen lähdekoodin ratkaisuille ja muun muassa avoimen lähdekoodin brändi on hyvä. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen eduiksi mainitaan muun muassa

  • koodin tarkistettavuus
  • toimittajasidonnaisuuden pieneneminen ja kilpailutuksen vapautuminen
  • ohjelmistokehityksen joustavuus, nopeus.

Työpajassa käsiteltiin avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöönottoa ja siihen liittyviä haasteita. Hallinnoinnin ja suunnittelun merkitys on suuri.

Roberto Galoppinin määrittely FOSS (free and open source software) -projekteista oli kiinnostava. Hän totesi, etteivät FOSS-projektit ole tuotteita vaan kiinnostavia teknologiapaketteja (buckets of technology).

Martin Michlmayr puhui FOSS-hallinnoinnista ja esitteli FOSSologya ja FOSSBazaaria, joka on Hewlett Packardin perustama yhteisö. FOSSBazaarin tavoitteena on edistää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä yrityksissä. Yhteisössä jaetaan informaatiota ja parhaita käytäntöjä FOSS-hallinnosta. FOSSology on FOSS-sovellusten lähdekoodin ja lisenssien analysointiväline.

Jotta avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytöstä tulee arkipäivää (”business as usual”) organisaatioissa, toiminnan on Michlmayrin mukaan oltava perusteltua. Käyttäjien tulee miettiä muun muassa sitä, kuinka ohjelmisto hankitaan, valitaan ja kuinka ohjelmistoa käytetään. Avointa lähdekoodia käyttävillä yrityksillä pitäisi olla avoin lähdekoodi -strategia.

Avoin lähdekoodi EU:ssa

Ismael Olea esitteli Euroopan komission Interoperable Delivery of pan-European eGovernment Services to Public Administrations, Businesses and Citizens (IDABC) -ohjelmaa, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta avoimesta lähdekoodista julkisessa hallinnossa. Ohjelma muun muassa rahoittaa projekteja, joissa esimerkiksi rakennetaan sovelluksia avoimen lähdekoodin pohjalta ja jaetaan niitä EUPL 1.0 (European Union Public Licence) -lisenssillä julkishallinnossa. Ohjelma on alkanut 2005 ja päättyy 2009.

Mats Östling puhui avoimen lähdekoodin käyttämisestä julkishallinnossa. Östlingin mukaan julkishallinto tarvitsee tehokkaita, toimivia ja innovatiivisia tieto- ja viestintäteknologioita. Käyttäjät halutaan myös mukaan, jolloin kehitystyön tuloksena on toivon mukaan paremmin sopivia ohjelmistoja. Östling hahmottelee virtaviivaisen kehitysprosessin: käyttäjät mukaan suunnitteluun, ohjelmistot nopeasti käyttöön betana ja niiden kehittelyä, jalostamista lennossa.

Itse kehitetyn ohjelmiston jakaminen on hyvä juttu ja helppoa, mutta muiden kehittämien ohjelmistojen uudelleen käyttäminen/kierrättäminen ja jalostaminen on vielä parempi juttu – mutta myös paljon vaikeampaa.

Östling esitteli Open Nordic -projektia. Projektin tavoitteena on luoda virtuaalinen yhteistyöfoorumi, joka tukee avoimeen lähdekoodiin ja avoimiin standardeihin perustuvaa liiketoimintaa pohjoismaissa. Projektia rahoittaa Pohjoismaiden innovaatiokeskus.

Avoimen lähdekoodin jakokeskuksia on useita: Pohjoismaissa Programverket, Softwarebørsen, Delningsbazaren ja Open Sweden (Swedish National Competence Center).

Östling harmitteli sitä, että Suomelta tällainen keskus puuttuu. Tuonsuuntainen on Vaasan ammattikorkeakoulun ja Uumajan yliopiston yhteistyöprojekti Open Kvarken, jonka tavoitteena on edistää avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmisto- ja muita ratkaisuja varsinkin julkisen sektorin tarpeisiin.

Työpajan lopuksi oli round table -keskustelu, jossa panelistit laitettiin pikaäänestämään: kansallinen avoimen lähdekoodin varasto – kyllä vai ei?

Vastauksia muun muassa:

  • riippuu kansallisista tarpeista. Jos sellaisia tarpeita on, niin kansallinen varasto on oltava
  • riippuu julkishallinnoista, jotka vaihtelevat maittain.

Vastaukset hieman yllättivät. Äkikseltään ajattelisi, että ohjelmistojen kierrättäminen ja jalostaminen ovat kustannustehokkain tapa hyödyntää avointa lähdekoodia. Kierrättämisen ja jalostamisen puolestaan olettaisi helpottuvan, jos olisi varasto, josta on saatavilla parhaita käytäntöjä, koodia ja dokumentaatiota.

Mainokset

Keskustelu

2 thoughts on “MindTrek: Openmind 7.10.2008

  1. Petri!
    Mikset voi laittaa tätä Kirjastolehde verkkoon? Olet paljon viisaampi ja laaja-alaismpi kuin minä.
    Terv. Ritva

    Posted by Ritva Hokka-Ahti | 17.01.2009, 11:22 pm
    • Kiitos ystävällisistä sanoistasi! Ajattelin, että tämä menee aiheeltaan liian marginaliaan, mutta jos lehden verkkosivulle sopii, niin ei mullakaan mitään sitä vastaan ole.

      Posted by Petri | 18.01.2009, 10:46 am

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: