//
avoimuus, seminaarit, tiedonhallinta

The Future is here: kirjastot, verkkomaailma ja tulevaisuuden kirjastolaisista

Konferenssissa nähtiin useampi esitys kirjastojen suhteesta verkkomaailmaan.

reykjavikin_kaupunginkirjasto_400x266

Mediatutkija Gauti Sigþórsson puhui pääsykulttuurista. Koska uuden informaation tuottamista osaltaan ruokkivat jo olemassa olevat sisällöt, pääsy yhteiseen kulttuuriseen aineistoon tulee turvata. Kirjastojen ei tulisi olla vain luetteloijia ja esillepanijoita, vaan mahdollistajia, jotka helpottavat käyttäjien pääsyä käsiksi informaatioon. Sigþórssonin mielestä avoimuus open source -hengessä on tärkeä asia.

Tutkija Bjarki Valtýsson määritteli kirjastojen haasteiksi muun muassa erilaiset tekijänoikeusjärjestelmät, hämärtyvän tekijyyden käsitteen, etiikan ja sosiaalisen kanssakäymisen muutoksen. Sekä Valtýsson että Kirjasto 10:n informaatikko Samuli Kunttu puhuivat kuluttajan muuttumisesta yhä enemmän myös tuottajaksi. Sisältöjä sekä tuotetaan että kierrätetään yhä enemmän.

Valtýsson uskoi, ettei pelkkä informaation löytäminen riitä, vaan tulevaisuuden kirjastonkäyttäjä haluaa sekä kuluttaa että tuottaa informaatiota. Informaatiovirrat eivät kasaannu, vaan ne kiertävät, ja samalla informaatiolukutaidon merkitys kasvaa. Jos kirjastolaitos haluaa reagoida yhteiskunnan muutoksiin, sen täytyisi Valtýssonin mukaan reagoida trendeihin, tuottaja-­kuluttajan tuloon.

Tuottaja-kuluttajasta ja sisältöjen kierrättämisestä tulee mieleen kahen kilon siika -video (Ice fisching Siika suomi finland part 1), josta löytyy yli kymmenkunta erilaista johdannaista, esimerkiksi Tappajahai-remix ja DJ Lussun Siika (bass ventura karambola) remix.

Kahen kilon siiasta kansansivistykseen: Chris Batt hahmotteli kirjastolaisia tulevaisuuden kansansivistyksellisinä tietosotureina. Battin kirjastokäsityksessä korostui kirjastojen rooli kansansivistyksellisenä toimijana.

Tiedonhakukäyttäymistä Batt kuvaili hakukoneparadoksilla. Hakukoneet ovat informaation kauppamarketteja, joita on helppo käyttää. Batt näki tässä sudenkuopan, sillä käyttäjät eivät välttämättä osaa tiedonhakua. Tiedonhakukulttuuri on Battin mukaan muuttunut selailuksi, josta pitäisi siirtyä oppimiseen. Kirjastojen pitäisi miettiä, kuinka voimaannutamme jokaisen haluamaan opiskella. Kirjastot mahdollistavat osaltaan elinikäisen oppimisen, yhteisöllisyyden, tiedon välittämisen ja ymmärryksen lisääntymisen.

Verkon kehityksestä esiteltiin monenlaisia määritelmiä. Meredith G. Farkas muotoili asian näin: Web 1.0 demokratisoi pääsyn informaatioon. Web 2.0 puolestaan demokratisoi osallistumisen.

Kirjasto 2.0 on Farkasin mukaan mielentila. Kyse on muun muassa luopumisesta täydellisyyden tavoittelusta. Uusia palveluja luodaan yhdessä käyttäjien kanssa: palvelut tuodaan nopeasti tarjolle ja niitä säädetään käyttäjäpalautteen myötä. Jatkuva beta­vaihe on Farkasin mielestä hyvä juttu, koska se tarkoittaa osaltaan myös palvelun kehittymistä. Ajan henki Farkasin mukaan on luottamus asiakkaaseen, aktiivisuus digitaalisessa yhteisössä ja trendien haistelu.

Advertisements

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: