//
kirjastopalvelut, seminaarit

The Future is here: tanskalaiskirjastoista

Jos Farkas ja muut esiintyjät määrittelivät mitä ja miten pitäisi olla, Pernille Schaltzin esityksessä korostui tanskalaisnäkökulmasta se, mihin tällä kaikella pyritään. Esitys on ladattavissa konferenssin kotisivulta: Changing the library: From “book temple libraries” to meeting places with media, learning and cultural activitie – Danish strategies, challenges and developments 2008.

Schaltz puhui kirjaston roolista erilaisten aineistojen tarjoajana ja sisältöjen esiin tuojana. Tanskassa kirjastot ovat maan suosituimpia kulttuurilaitoksia. Tosin kirjalainat vähenevät, mutta muun median kysyntä ja lainaus puolestaan kasvavat. Tanskalaiset kirjastonkäyttäjät käyttävät kirjastoa muuhunkin kuin kirjojen lainaamiseen; yhä enemmän käytetään muita viestintävälineitä kuin kirjoja.

Schaltz totesi, ettei kirjastoilla ole enää monopolia tietoon, mutta että kirjastot ovat silti olennaisia tieto- ja kulttuurilaitoksia demokraattisessa yhteiskunnassa. Kirjastot tukevat koulutusta, kasvatusta, tieto- ja kulttuurisia toimintoja. Schaltzin mukaan näin tapahtui aikaisemmin erityisesti kirjojen kautta, nyt monien eri aineistojen, viestintävälineiden kautta.

Kirjastot rakentavat uusia digitaalisia kirjastopalveluja, mutta Schaltzin mielestä näitä palveluja ei käytetä tarpeeksi. Palveluja pitäisi kehittää myös mobiiliin. Tanskalaiset kirjastonkäyttäjät eivät tunne näitä palveluja ja mieltävät edelleen, että kirjastot ovat kirjoja.

Säde

Tanskan kirjastostrategia: informaatiosta tietoon

Schaltz tiivistää Tanskan kirjastostrategian kahdeksaan kohtaan:

  1. aina käyttäjänäkökulma, ei vain kokoelmanäkökulmaa
  2. aina siellä missä ihmiset ovat sekä fyysisessä että digitaalisessa maailmassa
  3. pääsy informaatioon, tietoon ja mahdollisuus elinikäiseen opiskeluun tietoyhteiskunnassa kaikkien viestintävälineiden avulla
  4. tuetaan lukemista. Kirjat ovat ydinaluettamme
  5. verkkopalvelujen kehittämistä käyttäjien kanssa
  6. fyysisten kirjastotilojen uudistamista
  7. enemmän tapahtumia aineistojen ja aiheiden ympärille
  8. kirjastot ovat resurssikeskuksia tietoyhteiskunnan intellektuaalisessa infrastruktuurissa.

Tanskalaiskirjastojen nykykehitys

Schaltzin mielestä tanskalaiskirjastojen tulisi toteuttaa strategiaa ja luoda uusi kirjasto, joka muuttuisi kirjatemppelistä media- ja oppimistaloksi, sekä kulttuuriseksi että demokraattiseksi tapaamispaikaksi. Sisällöt ovat pääasia, ei viestintäväline tai aineistolaji. Kirjastojen tulisi myös tuoda esiin verkkopalvelujaan aktiivisemmin.

Kirjastot ovat tärkeitä Internet-aikanakin, mutta kirjastojen haasteena on vastata muutoksiin uudessa toimintaympäristössä ja uusiin tarpeisiin.

Kööpenhaminan pääkirjaston uudet tilat

Perusideana on se, että kaikkia aineistoja esitellään aktiivisesti. Keskuskirjaston uudistamisen lähtökohtana on muun muassa

  • kokoelman harventaminen. Tilaa on raivattava. Periaatteena heillä on ”Emme ole museo emmekä kansalliskirjasto.”
  • varastotila erilleen esittelytiloista
  • aineiston kannet esiin, houkuttelevuutta
  • sisältöjen esiintuonti
  • vähemmän, mutta keskeisempiä neuvontapisteitä
  • tilaa tapahtumille,opiskelulle ja oleskelulle
  • kirjasto on viimeisiä ilmaisia oleskelu- ja tapaamispaikkoja.

Alakerrassa ovat esillä uutuudet. Siellä esitellään kirjaston ns. kerma. Ajatuksena on se, että kun kirjastonkäyttäjä haluaa tietää, mikä on ajankohtaista, hän tulisi kirjastoon. Tarjolla on myös

  • vanhemman kirjallisuuden ja erikoisaiheiden näyttelyjä
  • näyttelyjä ja tapahtumia median ympärillä
  • keskustelua ajankohtaisista aiheista
  • tapaamispaikka ja oleskelutila.

Tilan kehittelystä

Kööpenhaminan pääkirjasto on hakenut kolmatta tapaa luoda uudenlainen kirjastotila, joka ei olisi joko kirjastoluokituksia tai vain tietokoneita. Uusien kirjastotilakonseptien kehittelyssä ovat auttaneet muiden alojen asiantuntijat, kuten arkkitehdit, kirjailijat, tutkijat jne.

Pääkirjaston ideana on olla ns. teemakirjasto, jossa käyttäjä on keskipisteessä. Kirjastoa kehitetään yhdessä ”trendispottereiden” ja kohderyhmien kanssa. Keskeistä on myös yhteistyö muiden ammattialojen kanssa. Tapahtumia ja keskusteluja rakennetaan mediasisältöjen ympärille.

Uusi lasten kirjasto

Lasten osalta Schaltz kiteytti tilanteen näin: lapset eivät käytä kirjastoa yhtä paljon kuin aiemmin, ja kun he ovat riittävän vanhoja valitsemaan itse, he valitsevat olemaan käyttämättä kirjastoa.

Tavoitteena Kööpenhaminassa on luoda lasten kirjasto, joka perustuisi ja visuaalisesti heijastelisi lasten mediankäyttöä (kirjallisuutta, elokuvia, pelejä, musiikkia ja Internetiä). Tavoitteena on tarjota mediaa ja mediakasvatusta tapahtumien ja toiminnan kautta.

Kirjastolaisuus

Ammatillisena haasteena Schaltz näki sen, että kirjastoissa tarvitaan osaamista kokoelmatyöstä kohti viestintää ja sisältöjen promoamista. Tilaa tarvitaan kokemuksille ja oppimiselle, ja kirjaston pitää mennä ihmisten luo. Tärkeänä Schaltz pitää uusien palvelujen kehittämistä.

Advertisements

Keskustelu

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: Twin cities : kokoelmatyö Stirlingin kirjastoissa « Sorvipenkin äärellä - 17.06.2009

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: