//
kirjastopalvelut

Kirjastot ja informaatioekosysteemin muutos

Pahvinmakuinen otsikko ei tee oikeutta varsinaiselle puheenaiheelle, joka on Pew-tutkimuskeskuksen sivulta löytyvä Lee Rainien mainio esitys ”How libraries can survive in the new media ecosystem” tammikuulta 2009.

Rainie tekee yhteenvedon informaatioympäristömme muutoksista, sen trendeistä ja siitä, miten kirjastot voivat reagoida kohtaakseen asiakkaiden tarpeet.

Englanninkielisessä Wikipediassa informaatioekosysteemin alias informaatioekologian (Information ecology, en.wikipedia.org/w/index.php?title=Information_ecology&oldid=235855832) määritellään kuvaavan ajatusta siitä, kuinka yhä monimutkaistuva ja tärkeämpi digitaalinen informaatioympäristö muodostaa oman ekosysteeminsä omine digitaalisine organismeineen.

Käsite voidaan mieltää teknologiavetoiseksi: jotkut näkevät informaatioekosysteemin keskiössä olevan Internetin, toiset äänestävät mobiilin puolesta, kolmannet tietokoneiden. Olennaisena ei tulisi pitää teknologiaa, vaan ajatuksia, ihmisten kommunikointia. Tekniikka on väline näiden jakamiseen.

Nykyiselle informaatioekosysteemille on ominaista muun muassa se, että informaatiota on tarjolla paljon erilaisista lähteistä, informaatio on halpaa ja käyttäjien osallistuminen on helpompaa. Tämän kehityksen myötä informaatio ja osallistuminen ovat demokratisoituneet. Parviälyn hyödyntämismahdollisuudet paranevat erilaisten osallistumismahdollisuuksien (tagittamis-, arvottamis- ja kommentointimahdollisuuksien) myötä.

World wide webin myötä informaatio liikkuu vikkelämmin ja useamman lähteen välillä. Pitkä häntä, ’long tail’ on yhä tärkeämpi.

Elokuussa 2008 Tilastokeskuksen tietojen mukaan (Internetin käyttäjiä enemmän kuin vuosi sitten) Suomessa Internetin käyttäjien osuus koko väestöstä oli 83 %. Matkapuhelinten yleistyminen on tuskin edes uutinen: kännykkä löytyi jo vuonna 2006 lähes joka taloudesta (Tietotekniikasta tullut osa suomalaisten arkipäivää). Verkkoyhteydet ovat nopeutuneet ja mobiilin merkitys kasvanut.

Tässä ympäristössä ihminen ja informaatio kohtaavat yhä useammin ja informaatio on saatavilla milloin vain, missä vain. Relevanttia informaatiota on yhä helpompi löytää hakukoneiden ja palveluiden personoitavuuden parantuessa. Käyttäjät voivat tuunata verkkopalveluja tarpeidensa mukaan. Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa uutissyöteohjelmat, joiden avulla voi seurata itseä kiinnostavia, syötettä tarjoavia sivustoja.

Käyttäjien toimiessa aktiivisemmin verkossa muuttuu myös identiteetin ja yksityisyyden merkitys.

Rainie esittää muutamia arvioita kirjastojen roolista tässä tilanteessa. Rainien mukaan kirjasto pitäisi mieltää sekä yhdeksi uutissolmuksi informaatio- ja vuorovaikutusvirrassa että sosiaalisen verkoston yhdeksi solmuksi.

Kirjastot ovat ikään kuin informaatiokeskittimiä, jotka kokoavat ja linkittävät informaatiota muille käyttäjille. Rainien mielestä kirjastot voivat tarjota informaatiota ja sosiaalista tukea samaan tapaan kuin sosiaaliset verkostot.

Rainien ehdotukset siitä, mitä kirjastot voisivat tehdä:

  • parantaa palvelujensa löydettävyyttä ja saavutettavuutta
  • kokeilla web 2.0 -sovelluksia (kuten blogeja, wikejä, tagittamista, arvosteluja, sosiaalisia verkostoja jne.)
  • käyttötilastoja tulisi tarkkailla, ottaa vastaan palautetta ja reagoida niihin
  • Rainie viittaa myös Pam Bergerin kehotukseen, että kirjastojen tulisi auttaa ihmisiä hallitsemaan uusia lukutaitoja.

Erilaisia lukutaitolistauksia on tarjolla useampiakin. Rainien lista uusista lukutaidoista näyttää tältä:

  • graafinen lukutaito
  • navigointilukutaito
  • kontekstilukutaito (yhteyksien havaitseminen datapalasten välillä mediaympäristössä)
  • keskittymistaito (focus literacy, kyky pohtia ja nauttia vapaa-ajasta)
  • kriittinen medialukutaito
  • eettinen lukutaito (verkkomaailman sääntöjen ymmärrys, niiden mukaan toimiminen ja kyky auttaa normien luomisessa)
  • henkilökohtainen lukutaito (personal literacy, oman digitaalisen identiteetin ja digitaalisen jalanjäljen ymmärtäminen).

Tärkeitä taitoja toki kaikki, mutta hyvä, että listalle olivat päässeet eettinen ja henkilökohtainen lukutaito. Mielenkiintoinen veto Rainielta oli laittaa listalle keskittymistaidon (focus literacy). Erilaisissa lukutaitolistoissa en tuota ole tullut nähneeksi ja tärkeä taito toki sekin.

Advertisements

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: