//
tiedonhallinta, verkkopalvelut

Infodemiaa liikkeellä

Helsingin Sanomien tämänpäiväisessä sikainfluenssauutisessa oli kommenttina toimittaja Jukka Huuskon kiinnostava kirjoitus infodemiasta. Termiä käytti ensimmäisen kerran SARS-uutisoinnin aikana vuonna 2003 David J. Rothkopf (When the Buzz Bites Back, 5/2003). Infodemialla (infodemic, information epidemic) Rothkopf tarkoittaa informaatioteknologian välityksellä nopeasti ja laajalle leviäviä puolitotuuksia, jotka voivat aiheuttaa paisuessaan globaaleja paniikkikohtauksia, irrationaalista käyttäytymistä, talouden ja jopa hallitusten heiluntaa.

Rothkopf määrittelee infodemian olevan monimutkaisen ilmiön, jonka osasia ovat muun muassa valtamedia, Internet-sivustot ja ”epämuodollinen” (”informal”) media, kuten kännyköiden tekstiviestit ja sähköpostit, joiden välityksellä lähetetään faktoja, huhuja, tulkintoja ja propagandaa. Viestien lähettäjinä on Rothkopfin mukaan erilaisia ihmisiä, joilla on

  • vaihtelevia näkemyksiä kokonaistilanteesta ja siitä, mitä tehdä kaikella käytettävissä olevalla informaatiolla
  • vähäiset mahdollisuudet tarkistaa informaation luotettavuus ennen siihen reagoimista
  • vähän tai ei yhtään harjaantuneisuutta ymmärtää tai hallita nopeasti muuttuvaa informaatioympäristöä.

Sikainfluenssan herättämästä infodemiasta on tullut vastaan muutamia puheenvuoroja, joissa esitetään ajatuksia sosiaalisen median roolista. Toisaalta Twitter on nähty tilaksi, jossa lietsotaan lahjakkaasti paniikkimielialaa, ja kaivataan viranomaisten läsnäoloa sosiaalisessa mediassa (Morozov, Swine flu : Twitter’s power to misinform). Toisaalta syytetään Twitter-kritiikkiä palvelun käyttäjien aliarvioinnista ja muistutetaan, että virheellisten tietojen levittämisessä ei ole sinällään mitään uutta. Sitä on tapahtunut maailman sivu. (Elkus, Diagnosing the Swine Flu Infodemic; O’Brien, News Industry on Twitter: Full of Crazies, Not Reliable ja Responding to Morozov on Twitter’s ”Power to Misinform”.)

Vuonna 2003 Rothkopf totesi (When the Buzz Bites Back, 5/2003) tiedon olevan tepsivä lääke infodemiaa vastaan: tosiasiat tulisi esittää nopeasti ja kokonaisuudessaan. Viesti ei ole juurikaan muuttunut hänen kommentoidessaan nyt sikainfluenssasta seurannutta tilannetta (All pigs are men: why we need to learn to manage infodemics, too…, 4/2009). Informaatioteknologiat tarjoavat välineitä sekä uhkakuvien hillitsemiseen että voimistamiseen, mutta vieläkin tarvittaisiin enemmän ymmärrystä siitä, kuinka näitä välineitä tulisi käyttää.


Google Mapsiin merkittyjä sikainfluenssatapauksia Euroopan alueella

Adam Elkusin (Diagnosing the Swine Flu Infodemic) mukaan lääke infodemiaan voi tulla myös sosiaalisen median kehittäjiltä ja käyttäjiltä: crowdsourcing-sovellukset voivat synnyttää hedelmällistä yhteistyötä tavallisten käyttäjien, asiantuntijoiden ja kehittäjien välillä. Lopputuloksena on onnistuessaan mekanismeja, joilla voidaan muun muassa organisoida paremmin informaatioekosysteemissä liikkuvaa informaatiovirtaa.

Mainokset

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: