//
kirjastopalvelut, seminaarit

Kirjastopäivät 2009: Thorhauge, The new library : from access to enabling

Tämän vuoden Kirjastopäivillä oli yhtenä puhujana Jens Thorhauge, joka kertoi Tanskan kirjastolaitoksen kehityssuunnitelmista. Esityksestä löytyy Kirjastoseuran sivuilta Tuula Haaviston teksti Tanskalaiset ovat tehneet sen jo.

Thorhaugenin mukaan meillä ja tanskalaisilla ovat samat haasteet

  • globalisaatio
  • digitalisaatio
  • digitaalinen kuilu.

Kirjastoalan kehitystä Thorhaugen hahmotti vertauskuvalla muutosten aalloista. Ensimmäisessä aallossa siirryimme korttiluetteloista tietokantoihin. Toisessa aallossa tulivat Internet ja digitaalinen media. Tästä selvisimme Thorhaugenin mukaan hyvin: loimme erilaisia verkkopalveluja, kirjastoissa otettiin käyttöön asiakaspäätteitä jne. Kolmannessa aallossa tulivat Google ja sosiaaliset teknologiat, globalisaatio. Tällä aallolla ratsastetaan nyt ja tämä aalto on myös synnyttänyt muutoksen kulttuurin, jossa tärkeitä ovat käyttäjien tarpeet ja toiminta. Tämä kolmas aalto on Thorhaugenin mukaan Google-vetoinen ja nopea.

Thorhaugen määritteli muutamia tälle ajalle ominaisia trendejä: Välimatkojen merkitykset pienenevät. Tuotanto siirtyy itään ja uusia kilpailijoita ilmaantuu. Uusia taitoja tarvitaan, kilpailu esimerkiksi työelämässä kovenee. Elinikäinen opiskelu on yhä tärkeämpää. Digitaalinen kuilu laajenee. Sosiaalisia jännitteitä syntyy.

Kolme suurinta muutosta yhteiskunnassamme

  1. kilpailu kovenee ja pakottaa meidät olemaan yhä innovatiivisempia
  2. yhteiskunnan tulisi löytää uusia tapoja osallistaa kansalaisia
  3. syvenevä digitaalinen kuilu voi olla uhka yhteiskunnalle.

Tanskalaisten kirjastojen tilanne tässä hetkessä Thorhaugenin analyysin mukaan

  • lainaus pienenee, mutta käyttäjien määrä pysyy samana
  • digitaalinen sisältö hallitsee ja tarve päästä käsiksi sisältöihin 24/7 kasvaa
  • sosiaaliset teknologiat tulevat kirjastoon
  • kirjastonkäyttäjästä tulee sisällöntuottaja
  • elinikäistä oppimista tukevat ohjelmat ovat tarpeen.

Kirjastopalvelut tulisi Thorhaugenin mukaan integroida kansalaisten arkielämään: pääsy informaatioon pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja aineistojen saatavuus on tärkeää. E-aineistojen tulisi olla mahdollisimman relevantteja käyttäjille ja käytettävissä mahdollisimman monenlaisilla alustoilla (PC, matkapuhelimet, mp3-soittimet jne.). Uusien palvelujen kehittämisessä pitäisi panostaa käyttäjälähtöisyyteen. Tarjonnan pitäisi olla relevanttia mahdollisimman monille.

Uuden kirjaston roolit

  • kirjastosta pitäisi tulla kolmas tila. Kirjastotilan tulisi tarjota mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, inspiraatioon ja osallistumiseen.
  • palvelut 24/7, verkkopalveluissa nykyaikaiset alustat, uudet yhteistyökumppanuudet ovat yhä tärkeämpiä.

Kirjaston uusissa työskentelytavoissa tärkeää myös verkostoituminen.

Mitä Tanskassa on muun muassa tehty suunnitelmien toteutumiseksi

  • ”lukuilokampanjoita” ja muita kansallisia kampanjoita, lastentarhakirjastoja on perustettu
  • tasa-arvoisuuteen on panostettu: on perustettu muun muassa yhteisöllisiä keskuksia
  • bibliotek.dk-palvelua ollaan uusimassa ja yhteistyötä tanskalaisen verkkotietosanakirjan kanssa on tarkoitus tehdä. Tiedonhakutilanteessa asiakkaalle tarjotaan verkkotietosanakirjan artikkeli ko. aiheesta, jos sellainen on tarjolla.
Advertisements

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: