//
kirjastopalvelut, seminaarit, verkkopalvelut

Kirjastopäivät 2009: MARC21 ja kansallinen yhteisluettelo

Kirjastopäivillä oli pari tietoiskua MARC21:stä. Kansalliskirjastosta formaattia esitteli Ulla Ikäheimo. Tietolinja 1/2009 käsitellään myös formaattia. Ulla Ikäheimo kertoi esityksessään myös kansallisesta yhteisluettelosta.

Ikäheimo luetteli formaattivaihdon hyviksi puoliksi sen, että

  • luettelointikäytäntöjä ja bibliografista kontrollia saataisiin yhdenmukaisemmaksi
  • formaatti luo perustaa kirjastojen verkostoitumiselle
  • formaatti on joustava, mukautuva
  • MARC21:n myötä poimintaluettelointi kansainvälisistä tietokannoista helpottuu, mikä hyödyttänee eniten tieteellisiä kirjastoja.

Aikataulu yleisten kirjastojen kannalta:

  • järjestelmätoimittajien antamasta tuesta FINMARC:ille on ristiriitaista tietoa. Erään tiedon mukaan tuki loppuisi vuonna 2014, mutta ainakaan Axiell ei ole määritellyt FINMARC-tuelleen takarajaa
  • 2010 – 2011 ajoittuu todennäköisesti suurin vaihtobuumi yleisissä kirjastoissa
  • Kansalliskirjasto tarjoaa maksutonta peruskoulutusta 2009 – 2011.

Axiellin tietoiskun mukaan MARC21:tä pilotoidaan tällä hetkellä Vaasassa ja Lopella.

Kansallinen yhteisluettelo

Yhteisluettelon tavoitteena on se, että kaikkien Suomen kirjastojen aineistotiedot olisivat yhdessä tietokannassa. Yhteisluettelosta tulee osa Kansallista digitaalista kirjastoa eli KDK:n asiakasliittymän kautta on käytettävissä myös yhteisluettelo.

Ikäheimo määritteli kansallisen yhteisluettelon hyviksi puoliksi muun muassa sen, että kirjastojärjestelmiä voitaisiin yksinkertaistaa ja että järjestelmien tehtäviä siirtyisi yhteisluettelolle, yhteisluettelo voi myös parantaa luetteloinnin kustannustehokkuutta.

Ari Rouvari nosti esiin hyvänä puolena mahdollisuuden kirjastojen entistä tiiviimmälle yhteistyölle.

Kansalliskirjaston toiveena on se, että yleiset kirjastot olisivat yhteisluettelossa vuonna 2011. Sitä ennen on useita selvitettaviä, eri sektoreiden kanssa keskusteltavia asioita. Yhteisluettelon myötä on mahdollista saada käyttöömme muun muassa auktoriteettivalvonta.

Vastustusta yhteisluettelon suhteen on kuulemma herättänyt pelko siitä, että kontrolli omasta tietokannasta menee ja että kirjaston näkyvyys pienenee, vaikka tältä osin asia on Ikäheimon mukaan päinvastoin. Asiaan liittyy monenlaisia huolia. Yhteisluetteloselvityksessäni (Kansallisista yhteisluettelo­- ja käyttöliittymäratkaisuista, 2009) haasteiksi nousivat muun muassa

  • toimivan yhteistyökulttuurin luominen ja toiminnan organisointi niin, että kaikki osapuo­let ovat tasapuolisessa asemassa
  • kirjastojen oikeudet bibliografisen datan jatkohyödyntämiselle mahdollisimman jousta­vasti.

Moderni, avoimiin rajapintoihin ja yleisiin, laajennet­tavissa oleviin standardeihin perustuva kansallinen yhteisluettelo ja yli sektorirajojen toimiva kirjastojen yhteistyökulttuuri – tekemistä ja haastetta, mutta onnistuessaan jotain varmasti tavoittelemisen arvoista.

Advertisements

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: