//
kirjastopalvelut, seminaarit

Kirjastopäivät 2009: Kansallisen kirjastopolitiikan lähivuosien painoalueet

Hannu Sulin kertoi OPM:n näkemyksistä kirjastopolitiikan suhteen. Hän aloitti katsauksella kirjastoalan virstanpylväisiin. Vuoden 1928 kirjastolaissa määriteltiin, että kunnallisten kirjastojen on tarjottava kirjallisuutta ja henkilöstöpalveluja kansalaisille kansan sivistyksen kohottamiseksi ja itseopiskelun edistamiseksi. Vuoden 1961 kirjastolaki ja kattava valtionrahoitus loivat perustan nykyiselle kirjastoverkollemme. Tätä voi pitää kirjastojen kultakautena. Vuoden 1998 kirjastolaissa säädettiin kuntien tehtäväksi järjestää väestön tarvitsemat kirjasto- ja tietopalvelut. Tärkeä laki kirjastojen jatkuvuuden kannalta, joka linkitti myös kirjastot ja tietoyhteiskunnan kehittämisen, tietoyhteiskunnan kansalaistaidot, kansainvälistymisen ja elinikäisen oppimisen.

Kirjastolainsäädännön päivittäminen on tuloillaan. Laissa ovat perusasiat kunnossa, mutta hienosäädettävää löytyy. Huomiota kiinnitetään muun muassa

  • palvelujen laatuun ja monipuolisuuteen, kielellisiin oikeuksiin ja monikulttuurisuuteen
  • kirjastoverkkoon ja yhteistoimintavelvoitteisiin
  • kirjastotoimen aluehallinnon kehittämiseen
  • keskuskirjasto- ja maakuntakirjastojen tehtävien päivittämiseen. Maakuntakirjastojen roolissa tuntuu korostuvan kaukopalvelu. Tuosta voisi suuntautua enemmän alan kehittämiseen
  • koulukirjastokysymys: jos vastuu näistä annetaan yleisille kirjastoille, niin tähän pitäisi resursoida.

OPM:n ”Kirjastopolitiikka 2015” yleisten kirjastojen osalta muutamia asioita:

  • perusopetuksen ohella kirjastot ovat kuntalaisen peruspalvelu: kirjastot toimivat tiedon ja kulttuurin tasavertaisen saatavuuden takaajina
  • pitää vastata haasteisiin keskittymällä osaamiseen ja panostamalla palvelujen laatuun
  • kirjastojen tulee tuottaa sellaista lisäarvoa, johon muut eivät pysty. Painopiste tiedonhankinnasta tiedonhallintaan
  • palvelukulttuurin arvioimisen aika: asiakaspalaute voi olla hyvää, mutta onko asiakas palvelujen keskiössä? Kirjastot ja palvelut sinne, missä ihmisetkin ovat.

Strategisia painoalueita ovat muun muassa

  • kirjastot avoimina oppimisympäristöinä, tiedon, kulttuurin ja elämysten tapahtuma- ja kohtaamispaikkoina
  • palvelujen markkinointiin ja tiedotukseen kannattaa panostaa
  • kirjastojen osaamistason nostaminen ja rekrytoinnin merkitys: Kirjastot ovat aineistojen lisäksi myös osaava henkilökunta. Aina sisäinen rekrytointi ei ole paras tapa hoitaa asioita
  • kansalaisen tietohuollon konkretisointi: mitä aineistoja pitäisi saada verkon kautta asiakkaiden käyttöön
  • hanketoiminnassa tulee pyrkiä pitkäkestoiseen ja -vaikutteiseen toimintaan.
Advertisements

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: