//
kirjastopalvelut, verkkopalvelut

Kirjastojärjestelmäajattelun pöyhimistä: Open Library Environment

Muutama Open Library Environment -projektin kommentointikierroksella olevasta loppuraportista poimittu ajatus (The Open Library Environment Project : Final Report (Draft) July 26, 2009).

Open Library Environment on Andrew W. Mellon -säätiön rahoittama, korkeakouluvetoinen hanke, jonka suunnitteluvaihe on päättynyt. Monikansallinen ryhmä kirjastolaisia on luonnostellut kirjastojen toimintaprosessien pohjalta mallin, millainen olisi seuraavan sukupolven kirjastoteknologia-alusta (library technology platform).

Tavoitteena on ollut suunnitella malli kirjastojärjestelmälle, joka

  • uudistaa painotuotteisiin perustuvat työkuviot
  • on kirjastomateriaalien ja tieteellisen työn muuttuvan luonteen mukainen
  • on integroitavissa hyvin muiden järjestelmien kanssa
  • on helposti muokattavissa vastaamaan erilaisten instituutioiden tarpeisiin.

Projektissa suunniteltiin myös parannuksia nykyisiin kirjastojärjestelmiin (ILS). Nyt on saatu päätökseen suunnitteluvaihe ja seuraavaksi etsitään yhteistyökumppaneita ohjelmiston rahoittajiksi, kehittäjiksi ja testaajiksi. Yhteistyökumppanit voivat olla yksittäisiä kirjastoja, konsortiumeja tai palveluntarjoajia. Suunnitelman mukaan yhteistyökumppanit muun muassa

  • kehittävät lopullisen ehdotuksen, jonka toteuttamiseen haetaan rahoitusta
  • sijoittavat rahaa ja henkilötyövoimaa pariksi vuodeksi
  • kehittävät tätä suunnitteluvaiheen dokumenttia täydellisemmäksi spesifikaatioksi
  • määrittelevät ja palkkaavat tarpeelliseksi katsotun henkilökunnan
  • valvovat ohjelmiston kehittämistä
  • pilotoivat kokeiluohjelmistoa ja käyttävät OLE-ohjelmistokomponentteja tuotantokäytössä
  • osallistuvat hallinnolliseen ja päätöksentekotoimintaan
  • ovat vuorovaikutuksessa akateemisen ja tutkimuskirjastoyhteisön kanssa varmistaakseen, että valmistuva ohjelmisto vastaa mahdollisimman laajasti ko. sektorin erilaisiin tarpeisiin.

Projektissa kirjastojen teknologiajärjestelmien rooli ajateltiin joksikin hieman laajemmaksi asiaksi kuin vain logistiikan koordinoinniksi, hankinnaksi ja pääsyntarjoamiseksi kokoelmaan. Järjestelmän tulisi tukea kirjastoja keskeisenä toimijana tutkimusprosessissa.

Suunnittelun tuloksena syntynyt malli OLE-alustaksi sisältää

  • palvelupohjaisen arkkitehtuurin (Service Oriented Architecture, SOA)
  • yhteisöpohjaisen kehitys- ja hallintamalli (a community-source model of development and governance).

Taustalla on ajatus siitä, että tällainen toimintamalli on jo itsessään strateginen innovaatio kirjastoille ja yliopistoille. Raportti ei pidä nykyistä kirjastoteknologiaa innovatiivisena, joten tällä linjauksella toivotaan piristysruisketta kehitystyölle.

Yhteisöpohjaisen kehitysmallin uskotaan tarjoavan reaktiivisemman ja suoraviivaisempiin ratkaisuihin perustuvan järjestelmän kuin nykyiset kaupalliset järjestelmämallit. Kommentointikierroksella olevan loppuraportin mukaan tutkimuskirjastojen on tarjottava dynaaminen informaatioympäristö tukeakseen instituutioidensa tutkimus- ja koulutustehtäviä. Haasteena ovat muun muassa julkaisu-, informaatioteknologia- ja digitointialan muutokset, jotka tulevat vaikuttamaan tutkimustyöhön. Kirjastojärjestelmien täytyy auttaa tutkijoita löytämään, pääsemään käsiksi ja käyttämään kaikenlaista informaatiota kaikissa formaateissa mukaanlukien alkuperäiset materiaalit ja erikoisarkistot. Kirjastojen täytyy vastata dynaamisiin informaatioympäristöihin miettimällä uusiksi organisaationsa ja henkilökunnan työnkulun.

Raportin mukaan digitaaliset formaatit tulevat hallitsemaan kirjastojen prosesseja, ja nykyisten kirjastojärjestelmäarkkitehtuurien ongelmana on se, että ne keskittyvät painettuun tekstiin. Tulevaisuuden kirjastoautomaation täytyy hallita kokoelmia, formaatteja ja sisältöjä riippumatta siitä, missä muodossa aineistoa toimitetaan. OLE-kehyksen halutaankin tarjoavan työkaluja kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan hallita kirjastokokoelmia ja muita institutionaalisia sisältöjä. Mallissa lähdetään myös siitä, että erilaisten, omien instituutioiden ulkopuolistenkin kanssa tehtävä yhteistyö ja konsortiotoiminta ovat yhä tärkeämpiä.

OLE-kehyksen ominaisuuksia muun muassa

  1. joustavuus: tukee laajasti erilaisia resursseja; on erilaisissa ympäristöissä toimivien asiakkaiden saavutettavissa; tarjoaa rakenteita laajentaa ja lisätä uudentyyppisiä resursseja, joilla voidaan palvella uusia asiakasryhmiä uudenlaisissa toimintaympäristöjä
  2. yhteisöllinen omistajuus: avoimeen lähdekoodiin pohjautuen kirjastoyhteisön suunnittelema, rakentama, omistama, ylläpitämä ja hallinnoima; kehittyy läpinäkyvien prosessien kautta, jotka mahdollistavat ja vastaavat yhteisöltä tuleviin viesteihin ja innovaatioihin
  3. palvelupainottunut (service orientation): arkkitehtuuriltaan palvelupohjainen (Service Oriented Architecture, SOA) ja implementoitavissa verkkopalveluihin siten, että lopputuloksena on modulaarinen ja teknologianeutraali kehys (framework), joka varmistaa kirjastojen järjestelmien yhteentoimivuuden ja mukautuu erilaisiin ratkaisuihin ilman riskiä ajautua toimittajariippuvuuteen; mukautettavissa paikallisiin tarpeisiin
  4. integroitavuus: kehys on suunniteltu mukautumaan ja olemaan integroitavissa vaikkapa instituution käyttämien muiden järjestelmien kanssa.

OLE-projektin edetessä tavoitteena on luoda suositus avoimen lähdekoodin teknologioista, joiden varaan kirjastot voisivat rakentaa taustajärjestelmänsä (back-end) ja korvata nykyiset kirjastojärjestelmänsä.

Jokainen OLE-komponentti on modulaarinen ja käyttää standardeja rajapintoja. Instituutiot voivat ottaa käyttöönsä ja miksata OLE-komponentteja muiden olemassa olevien sekä avoimen lähdekoodin että kaupallisten järjestelmien kanssa.

OLE ei rakenna asiakasliittymä (front-end) -ratkaisua tai resurssien hakutoiminnallisuuksia nykyisiin kirjastojärjestelmiin, mutta tarjoaa sen sijaan tukea useille avoimen lähdekoodin asiakasliittymäprojekteille (esimerkiksi eXtensible Catalog, VuFind, Blacklight).

Aikataulu

  • lokakuu 2009: lopullinen projektiehdotus Andrew W. Mellon -säätiölle päätettäväksi joulukuun hallituksen kokoukseen
  • tammikuu 2010: mikäli rahoitus on koossa, palkataan henkilökunta ja aloitetaan ohjelmiston kehittäminen
  • tammikuu 2011: kokeiltavaksi ensimmäisiä komponentteja, joilla instituutiot voisivat korvata osia nykyisistä kirjastojärjestelmistä
  • tammikuu 2012: ensimmäinen täydellinen versio, joka sisältää täydellisen infrastruktuurin ja peruspalvelujen sarjan, joilla voisi korvata kirjastojärjestelmän.

Raportti on rohkea ja kunnianhimoinen: tavoitteet on asetettu siten, että OLE näyttää lähtevän haastamaan nykyiset järjestelmät.

Mainokset

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: