Osallistuin Konfabulaari 2009:n iltapäivän osioon ja Tutkimusparven esittelyyn. Toiminnasta kertoivat muun muassa Juhana Kokkonen ja Petri Kola.

Kyse on siis tutkijoista ja tutkimuksesta kiinnostuneiden muodostamasta yhteisöstä, joka syntyi noin vuosi sitten Jaikussa (Wikipedia-artikkeli). Yhteisön syntymisen taustalla oli muun muassa kokemus siitä, että moni tutkija pyöritteli samantapaisia tutkimusaihioita kuin muut tutkijat toisissa organisaatioissa, mutta että tämä ajattelutyö ei juurikaan purkautunut oman organisaation ulkopuolelle. Yhtenä ajatuksena yhteisön taustalla on saada ideat kiertoon. Tutkijayhteisön toimintamuodossa haettiin ideaa ketterästä ohjelmistokehityksestä.  Toiminnan taustalla vaikuttaa myös avoimen tieteen liike, esimerkiksi Science Commons.

Perinteinen tapa organisoida toimintaa menee hierarkioiden kautta: kun yhteisössä on useampia ihmisiä, hierarkisoituminen voi säästää energiaa; mitä enemmän ihmisiä on verkostossa, sitä enemmän tarvitaan yhteistyötä. Hierarkisessa rakenteessa organisaatio huipentuu yhteen ihmiseen esimerkiksi esimieheen, johon kaikki ovat yhteydessä. Tutkimusparven toiminnassa ideana ovat sen sijaan verkostorakenteet.

Verkostomaisempaa toimintaa helpottavia muutostekijöitä

• vapautunut tiedonkulku (sosiaalinen media, informaatioteknologia): kommunikointi yli organisaatiorajojen on helpompaa
• kyse ei ole vain teknologiasta vaan sen lisäksi on yhteistyökykyisiä, yhä enemmän koulutettuja ihmisiä. Nyt ollaan ehkä kypsyneempiä uudenlaisiin toimintamuotoihin.

Erilaisten mikrokontribuutioiden yhdistäminen on helppoa. Yksilön antaman panoksen ei tarvitse olla suuri ja sillä voi silti olla suuri merkitys. Yhteistyöhön perustuvat organisaatiot ja yhteisöt (kuten Wikipedia- ja avoimen lähdekoodin yhteisöt) ovat parhaimmillaan kilpailleet ulos hierarkisia ja jäykempiä toimijoita.

Toiminnan työvälineitä ovat muun muassa Qaiku ja yhteisön wiki.

Mikroartikkelit

Tutkimusparvi on kehitellyt ajatusta, kuinka saada omalle tekemiselle kaikupohjaa. Yksi tapa ovat mikroartikkelit. Mikroartikkelin perusideana on kirjoittaa lyhyt ja tieteellinen artikkeli. Mikroartikkelilla tutkija voi testata tieteellisessä muodossa työtään. Artikkeleille on perustettu sivusto, microjournal.org.

Mikroartikkeli ei korvaa suoraan akateemisia käytäntöjä, mutta sen kautta tutkimus saadaan näkyväksi: artikkelissa ongelmaa voidaan paloitella pienempiin osiin ja saada nopeasti palautetta ja jatkoideoita. Mikroartikkelissa voidaan käsitellä esimerkiksi yksittäistä termiä, tutkimusongelmaa tai jotain tutkimuksen osa-aluetta.

Avoin data

Parvi on ollut käynnistämässä kansalaisosallistujan työkalut -kilpailua 2009 ja edistämässä julkisdatan avaamista. Tässä asiassa ollaan etenemässä: www.opengov.fi-sivusto on työnalla ja tulossa. Yleinen suhtautuminen datan avaamiseen positiivinen ja ajatus on lyömässä läpi myös Suomessa.