//
kirjastopalvelut, verkkopalvelut

Tim Spalding sosiaalisesta luetteloinnista

Kuvituskuvaa, Petri Tonteri, 2009Tim ”LibraryThing” Spalding puhui Lianza 2009 -konferenssissa sosiaalisesta luetteloinnista eli siitä, mistä esimerkiksi LibraryThingissä on kyse. Palvelu on kukkea esimerkki sosiaalisesta luetteloinnista: LT:ssä loppukäyttäjä voi luetteloida kotikirjastoaan ja palveluun on lisätty erilaisia sosiaalisia mausteita. Tällä hetkellä palvelussa on noin 44 miljoonaa loppukäyttäjien luetteloimaa teosta. (Wikipedia-artikkeli.) Samantapaisia palveluja ovat Shelfari, GoodReads, WeRead. LibraryThingiä on käsitellyt muun muassa Antti Pakarinen Kirjastot.fin labs-blogissa (Palkataan Tim Spalding).

Spaldingin mielenkiintoinen puhe pistää noin tunnin pituiseen pakettiin sekä sosiaalinen luettelointi -käsitettä että sen, mitä tekoa sosiaalisella luetteloinnilla voi olla kirjastoille. Puhe löytyy esimerkiksi Vimeo-palvelusta: What is Social Cataloging? (LIANZA09). Spaldingin esityksessä on useita esimerkkejä siitä, miten tätä loppukäyttäjien tuottamaa sosiaalista metadataa voidaan hyödyntää.

LibraryThing ja kirjastot

Spalding pohtii myös hieman sosiaalisen ja perinteisen luetteloinnin välistä suhdetta. Lopputulema on kutakuinkin se, että sosiaalinen luettelointi ei syrjäytä perinteistä luettelointia vaan molemmat täydentävät toisiaan. LibraryThing on pyrkinyt kehittämään yhteistyötä kirjastojen kanssa muun muassa tarjoamalla dataansa kirjastojen käyttöön. Kirjastot voivat esimerkiksi ottaa käyttöönsä LibraryThing for Libraries (LTFL) -ohjelman, jonka avulla kirjastot voivat tuoda näyttöluetteloihinsa loppukäyttäjien tuottamaa sisällönkuvailudataa LibraryThingistä. Esimerkkinä Spalding mainitsee Seattle public libraryn, joka näyttää tarkemmissa teostiedoissaan LibraryThing-palvelusta painos- ja käännöstietoja, suosituksia samantapaisista teoksista ja tagi-pilven, jossa on loppukäyttäjien teokselle antamia tageja. Esimerkkinä David Zane Mairowitzin ja Robert Crumbin Kafka-teos.

Kirjastojen ongelmana Spalding pitää tällä hetkellä sitä, että kirjastoluettelojen data ei juurikaan ole avointa ja muun verkkomaailman hyödynnettävissä. Muina luunapin-arvoisina ongelmina Spalding ottaa esiin esimerkiksi linkitykset ja löydettävyyden hakukoneiden kautta. Ennen web-kaks-piste-nollailun aloittamista meidän tulisi hoitaa web 1.0 -osasto kuntoon muun muassa tältä osin:

  • luettelojen sisältämiin tietueisiin pitäisi voida linkittää. Asia, jonka Spaldingin mukaan muu verkkomaailma hoiti kuntoon 1990-luvulla. 😉
  • kirjastoluetteloiden tietueet pitäisi olla hakukoneiden indeksoitavissa.
Mainokset

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: