//
avoimuus, seminaarit

Yhdistetty avoin tieto Suomessa -seminaari

Aalto-yliopistolla järjestettiin 26.3.2010 seminaari avoimesta datasta.

Muistiinpanoni seminaarista tulevat kolmessa osassa

  1. Yhdistetty avoin tieto Suomessa -seminaari (yhteenvetomainen tiivistys teemoista, jotka toistuivat eri esityksissä)
  2. Tietoyhteiskunta ja tiedon avaaminen -sessio
  3. valtionhallinnon, viestinnän ja teknologinen näkökulma.

Osa esityksistä löytyy bambuserista: bambuser.com/channel/apoikola

Asian ympärillä tapahtuu nyt sekä Suomessa että ulkomailla, muun muassa Isossa-Britanniassa ja USA:ssa. Suomessa on meneillään useita kehitys- ja selvityshankkeita, kuten FinnONTO, Valtiotason arkkitehtuurit -hanke (VALTASA), Julkisen tiedon saatavuus -työryhmä. Lisäksi eri puheenvuoroissa on herätelty pohtimaan suomalaisen tietoyhteiskunnan tilaa (esimerkiksi EVA:n raportti Nykyaikaa etsimässä). Tuorein julkistus tästä teemasta on Antti Poikolan, Petri Kolan ja Kari A. Hintikan Julkinen data -opas.

Seminaari oli hyvä: asiaa pyöriteltiin useasta näkökulmasta. Todettiin edut ja ongelmakohdat.

Ministeritason terveiset lausui Suvi Lindén, joka totesi julkisen tiedon saatavuuden olevan merkittävimpiä kysymyksiä tietoyhteiskuntakehityksessä. Ratkottavana on muun muassa taloudellisia, teknisiä, hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä, mutta saatavat hyödyt ovat kuitenkin ongelmia suuremmat. Avoimuuteen tulee pyrkiä ja avoimeen dataan liittyville kokeiluille tulee antaa tilaa. Avoimuus ei tarkoita sitä, että kaikki mahdollinen julkaistaan kaikkien käyttöön. Tietovarannot tulee avata vaarantamatta tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa.

Ministeriötasolla avoimeen dataan liittyvää työtä tekee kolme työryhmää. Liikenne- ja viestintäministeriössä toimii työryhmä, joka pohtii keinoja esteiden poistamiseksi ja keinoja kannustaa käytännön kokeiluja (Julkisen tiedon saatavuus -työryhmä). Valtiovarainministeriössä toimii kaksi työryhmää, joista toisen tavoitteena on saada eri tietovarannot yhtenäisen hinnoittelun ja lisenssiehtojen piiriin ja tarjolle loppukäyttäjille. Toinen ryhmä määrittelee yhteisiä teknisiä rajapintoja, joiden välityksellä tiedot voidaan tarjota koneluettavassa muodossa. (Työryhmät edistämään julkisen tiedon saatavuutta, 11.02.2010, LVM).

Opetusministeriössä on puolestaan mietitty keinoja tutkimusaineiston saatavuuden edistämiseksi. Käynnissä on selvityshanke, joka päättyy 31.12.2010. Hankeessa on julkaistu raportti Tutkimuksen tietoaineistot : olennaisen käsikirja päättäjille 19.3.2010.

Päivän esityksissä annettiin useita perusteluja sille, miksi data tulisi avata:

  • kansalaisilla on oikeus avoimeen tietoon
  • hallinnon läpinäkyvyys paranee ja avoimuus kuuluu demokratiaan
  • hallinnon sisäinen tehokkuus lisääntyy
  • datan avaaminen ruokkii sovelluskehitystä, avoin data antaa mahdollisuuksia luoda tätä dataa hyödyntäviä sovelluksia
  • tiedon arvo kasvaa sitä jakamalla
  • tuotannon tehokkuus kasvaa, kun ei tarvitse tuottaa samaa tietoa monta kertaa
  • avoimuus edistää yhteentoimivuutta
  • datan avaaminen tekee hyvää markkinoille ja innovaatiokehitykselle.

Datan avaaminen asettaa haasteita muun muassa

  • lainsäädännölle (henkilösuoja, vapaa kilpailu, tekijänoikeudet, tietoturva)
  • rahoituskuvioiden uusimiselle esimerkiksi niiden viranomaisten osalta, jotka saavat tuloja tuottamansa datan myymisestä.

Haasteena on myös keksiä liiketoimintaideoita, miten motivoidaan tiedon nykyiset omistajat jakamaan dataa, pitäisikö olla jonkinlaisia palkitsemisjärjestelmiä datan avaamiseen? Yksi kannuste datan julkaisemiselle on se, että uudelleenkäytön myötä data rikastuu, mikä voi koitua tavalla tai toisella hyödyksi myös datan avaajalle.

Esityksissä toistui myös se, että pelkkä datan avaaminen ei riitä. Sen lisäksi

  • tarvitsemme yhteiskäytettävyyttä eri toimijoiden tuottaman datan välille. Pitäisi olla yhteinen tietotekninen näkökulma, miten julkaistaan, ja yhteisesti määritelty tietoinfrastruktuuri. Tarvetta olisi ICT-koordinaatiolle
  • meillä pitäisi olla yhteinen näkemys yhteistyöstä, johon kaikki toimijat sitoutuvat
  • Sitran puheenvuorossa Ossi Kuittinen kehotti miettimään muun muassa sitä, miten loppukäyttäjä saadaan mukaan. Sitran näkökulmasta tärkeä kysymys on se, miten yhteiskunnassa tulisi uusia eri toimijoiden roolit. Nykyiset rakenteet on rakennettu yhteiskunnalle, jossa ”tavaraa kuljetettiin hevosilla”. Tieto luodaan organisaatiossa pitkälti pantatusti organisaation omaan käyttöön. Isoja kysymyksiä ovat, kuka omistaa julkisin varoin tuotetun datan ja miten datan omistajuus käsitellään?
  • pitää tunnistaa, mistä aihealueista on oltava tietopolitiikkaa (esimerkiksi tietosuoja, tekijänoikeudet, hinnoittelu, kilpailuvaikutukset)
  • pitää määritellä, mitkä ovat toimijoiden vastuut ja tarvitaanko valvontaa.
Mainokset

Keskustelu

2 thoughts on “Yhdistetty avoin tieto Suomessa -seminaari

  1. Kiitos yhteenvedosta!

    Lindénin, Hyvösen, Rissasen, Kuittisen ja Jungnerin esityksistä on tallenteet täällä: http://bambuser.com/channel/apoikola

    Läppäristä loppui välillä akku, joten muut esitykset jäivät nauhoittamatta :/

    Posted by apoikola | 27.03.2010, 8:46 pm
  2. Kiitos linkistä. Hyvä että videomateriaalia on tarjolla!

    Posted by Petri | 28.03.2010, 11:21 am

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: