//
kirjastopalvelut, seminaarit, verkkopalvelut

Maakuntien asiantuntijaryhmän tapaaminen: rajapinnoista

Väinö Ala-Härkönen (Kansalliskirjasto), Jussi Brunberg (Kansalliskirjasto) ja Timo Tuominen (Kirjastot.fi) avasivat rajapinta-käsitettä, jota käytetään monissa eri yhteyksissä hyvin eri kokoluokan asioista.

Will Montague, bokeh link fence

Will Montague, bokeh link fence

Kyse on periaatteessa elementistä, joka on kahden komponentin välillä ja välittää toimintoja, dataa näiden komponenttien välillä. Rajapinta toimii ymmärrettävänä abstraktiona komponentin tarjoamiin palveluihin tai dataan. Tällainen komponentti voi olla esimerkiksi kirjastojärjestelmä. Modulaarinen komponentti puolestaan sisältää moduuleja, jotka kytkeytyvät toisiinsa rajapintojen kautta. Avoin rajapinta voidaan ajatella paremmaksi näkyvyydeksi verkkopalveluiden välillä. Se helpottaa verkkopalveluiden yhteentoimivuutta ja verkkopalveluiden modernia rakentamista.

Rajapinnat ja standardit

Rajapinnat ovat usein järjestelmäkohtaisia. Jos tavoitteena on järjestelmäriippumattomuus, pitäisi vaatia standardeja noudattavia rajapintoja. Standardinmukaisuus voi olla yksi vaatimus, mutta se ei välttämättä ole yksiselitteinen vastaus kaikkiin ongelmiin. Standardien käyttämiseen tuo oman mausteensa erilaiset tulkinnat; sinällään sovitusta ja lukkoonlyödystä standardista voi olla erilaisia tulkintoja.

Standardinmukaisuuden lisäksi käytettävyys myös ohjelmistokehittäjän näkökulmasta voisi olla yksi relevantti vaatimus rajapinnalle. Kun avoimuuden (avoin data, avoimet rajapinnat jne) tavoitteena on osaltaan lisätä datan uudelleenkäyttöä erilaisissa yhteyksissä, mukaan pitäisi saada kirjastoalan ulkopuolisiakin kehittäjiä/toimijoita. Käytettävyyttä ja järjestelmiemme houkuttelevuutta tässä mielessä voi helpottaa se, että kirjastojen käyttämät rajapinnat eivät olisi kirjastospesifisiä.

DLF ILS Discovery Interface Task Group

Perusohjenuoraksi mainittiin Digital Library Federation perustaman työryhmän, ILS Discovery Interface Task Groupin (ILS-DI) suositus siitä, millaisia toiminnallisuuksia kirjastojen järjestelmien rajapintojen tulisi tarjota. Standardeja tähän asti ei juurikaan ole, joten tämä suositus on askel siihen suuntaan. Suositusta on käsitelty muun muassa Nina Hyvösen ja minun selvityksessäni ja Tuula Haaviston, Marja-Rii Jokisen ja Mace Ojalan Kirjastojärjestelmät nyt! -raportissa.

Suositus jakaa toiminnallisuudet 4 tasoon, josta voidaan valita, minkä tasoisesti toiminnallisuuksia halutaan rakentaa rajapintaan. Esimerkiksi 1. taso on minimivaatimus vaikkapa KDK:n kannalta. Ensimmäisellä tasolla mainitut ominaisuudet pitäisi löytyä kirjastojärjestelmästä.

PÄIVITYS 28.6.2010: Taso 1 ei riitä KDK:n asiakasliittymälle, vaan tavoitteena on taso 3 tai 4, jotka mahdollistavat kirjastojärjestelmien integroinnin KDK:hon niin tiiviisti, että asiakasliittymää voidaan käyttää kirjastojärjestelmien omien hakuliittymien vaihtoehtona ilman tarvetta siirtyä järjestelmän omaan asiakasliittymään lainojen uusimiseksi tai varausten tekemiseksi.

Suosituksesta olisi hyvä käydä enemmän keskustelua alan sisällä. Voisiko suositus esimerkiksi toimia rajapintojen osalta vaatimusmäärittelyjen pohjana? Yhteinen mielipide olisi hyvä muodostaa, kun kaikkien etuna varmasti ovat esimerkiksi yhteentoimivuus eri järjestelmien välillä.

Advertisements

Keskustelu

4 thoughts on “Maakuntien asiantuntijaryhmän tapaaminen: rajapinnoista

  1. Rajapintatunnin aikana nousi esiin tarve jatkokeskustelullekin. Kirjastojärjestelmien välisen yhteistoiminnan edellytykset eivät ole vielä kovin hyvin tunnetut tai vakiinnutetut, mutta kirjastojen pitäisi kuitenkin osata hankkia yhteensopivia ohjelmistoja. Eräs paikka, jossa keskustelua voitaisiin jatkaa (parempaa forumia etsiessä), on aloittamani Google Wave -ketju Rajapintojen räpläystä. (Wave toimii Google-kirjautumisella, ja mainitun ketjun pitäisi löytyä myös hakutoiminnolla, kun hakuun sisällyttää ehdon group:Kirjastoverkko.)

    Työkaverini Ere kiinnitti huomiota mainintaan «1. taso on minimivaatimus vaikkapa KDK:n kannalta», joka on hieman epäonnekas muotoilu, koska KDK:n pyrkimykset ovat 3. tai 4. tason järjestelmäintegraatiossa. Taso 1 mahdollistaa lähinnä tietueiden haravoinnin järjestelmästä toiseen.

    Posted by Jussi Brunberg | 28.06.2010, 1:52 pm

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: Maakuntien asiantuntijaryhmän tapaaminen: Kyyti.fi « Sorvipenkki - 15.06.2010

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: