//
kirjastopalvelut, seminaarit, tiedonhallinta

Järjestelmät, sisällönkuvailu, data: Dunsire & Willer, Initiatives to make standard library metadata models and structures available to the Semantic Web

Esityksen abstrakti: Gordon Dunsire ja Mirna Willer, Initiatives to make standard library metadata models and structures available to the Semantic Web

Dunsire esitteli hankkeita, joissa kirjastojen metadatamalleja, rakenteita ja sanastoja tehdään saataviksi ja helpotetaan näiden hyödyntämistä semanttisessa webissä. IFLA:n luettelointityöryhmä (cataloguing section) on muun muassa sopinut seuraavista toimista

  • IFLA:n standardien ja työkalujen työstäminen toimimaan yhä paremmin semanttisen webin ympäristössä
  • ISBD:n käyttötapojen ja funktioiden määritteleminen RDF/XML-syntaksissa
  • ISBD RDF/XML -skeeman luonnostelu
  • ISBD:n kuuluvien elementtien toiminnallisuuksien analysointi ja määrittely suhteessa FRBR-, (UNI)MARC- ja DC/XML-skeemoihin
  • linkitetyn datan (linked data) ja sen merkityksen esiin tuonti, jotta esimerkiksi järjestelmätoimittajat huomioisivat linkitetyn datan järjestelmäkehittämisessä.

Dunsiren mukaan luettelointi tulee työprosessina muuttumaan semanttisen webin myötä. Bibliografisen tietueen sijaan painopiste tulee siirtymään yksittäiseen metadataväittämään (the single metadata statement). Nykyisessä käytännössä operoidaan bibliografisen tietueen tasolla: yksittäistä muutosta varten käsitellään koko tietuetta. Dunsire problematisoi nykykäytäntöä hallinnoida dataa, esimerkiksi yhteisluettelointi perustuu kokonaisten tietueiden vaihtamiseen ja aggregointiin ja prosessin osalopputuloksena syntyy duplikaattitietueita. Ongelmia aiheuttaa myös yhteisten, yhteisessä tietovarannossa sijaitsevien tietueiden  ja paikallisten paikallisissa järjestelmissä sijaitsevien tietueiden synkronointi. Korjattuihin tietueisiin tehdyt muutokset eivät välity muihin samaa teosta kuvaaviin tietueisiin. Myös duplikoituva data tekee datan säilyttämisestä, tarjoamisesta, välittämisestä ja käsittelystä Dunsiren mukaan tehottomampaa.

Bibliografisen datan hyödyntäminen muuttaa luonnettaan. Linkitettyyn dataan perustuvassa ympäristössä toimivat verkkoluettelot voivat koota bibliografisia kuvauksia kuvauksia sisältävistä triploista, joita voidaan saada erilaisista lähteistä. Yksittäinen kuvaus koostuu ns. triplasta, subjektin, predikaatin ja objektin muodostamasta kuvauksesta, johon liitetään URI-osoite. Linkitettyyn dataan perustuvassa ympäristössä organisaatiossa voivat entistä helpommin hyödyntää jo olemassa olevia kuvauksia. Dunsiren mukaan tämä mahdollistaa sen, että kirjastot, arkistot ja museot voivat keskittyä ylläpitämään metadataa itselleen ja käyttäjilleen tarpeellisilta osin.

Mainokset

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: