//
kirjastopalvelut, kulttuuri, seminaarit, tiedonhallinta, verkkopalvelut

Verkkokirjastopäivä: KDK:n asiakasliittymä

ELY-keskuksen järjestämässä Verkkokirjastopäivässä 7.10.2010.

Ari Rouvari esitteli KDK:n asiakasliittymäohjelmistoa. Hankkeen johtava idea: loppukäyttäjän ei tarvitse miettiä organisaatiolähtöisesti, mistä tarvittava aineisto löytyy. Loppukäyttäjän ei tarvitse tietää, kuka on palveluntarjoaja asiakasliittymän takana, vaan kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineisto löytyy yhden asiakasliittymän takaa.

Hanke käynnistyi kesällä 2008. Nyt ollaan siinä pisteessä, että asiakasliittymäohjelmisto on hankittu (eli Ex Libriksen Primo) ja pilotointeja ollaan käynnistämässä.

Asiakasliittymäohjelmiston osalta kustannukset on hoidettu ja yleiset kirjastot saavat käyttöönsä ohjelmiston maksutta. Kyse on kansallisesta lisenssistä OKM:n alaisille organisaatioille, joihin kuuluvat muun muassa kaikki yleiset kirjastot. Lisenssiin kuuluu muun muassa

  • rajoittamaton määrä yhtäaikaisia käyttäjiä
  • käyttö mistä tahansa
  • rajoittamaton määrä viitteitä. Järjestelmään pystyy indeksoimaan viitteitä rajoittamattoman määrän. Tosin Primossa oli ongelmia n. 34 000 000 viitteessä, mutta viiteongelmat ratkaistiin.

Asiakasliittymän kautta dataa siirretään myös Europeanaan.

Ex Libriksen road map tulevaisuuden suhteen

  • Unified Resource Discovery and Delivery (URD) -sovellus on lähiaikojen painopistealueena. Kyse on samantapaisesta palvelusta kuin Axiell Arena
  • suunta on Unified Resource Management (URM) -sovellukseen, joka imee sisäänsä monenlaista metadataformaattia, joten potentiaalisesti sovellus voisi palvella keskitetysti eri metadataformaatteja käyttäviä organisaatioita. Tavallaan URM on samansuuntainen Kuali OLE (Open Library Environment) -projektin kanssa, jossa painotus on tieteellisillä kirjastoilla. OLE on myös suunnattu konsortiokäyttöön ja sen pitäisi tukea laajasti eri formaatteja.

URM:ista ja URD:ista on kirjoittanut Ulla Huurinainen (Poimintoja kirjastojärjestelmään lähivuosina kohdistuvista muutoksista, TietäNet, 1/2009).

Primossa lähestymistapa organisaatioiden taustajärjestelmien tietokantoihin on se, että tietokannat indeksoidaan asiakasliittymään. Järjestelmä voi sisältää useampia indeksejä. Näitä on muun muassa ns. oma indeksi, joka sisältää tiedot kirjaston omistamista aineistoista. Yksi Primon ero muihin kilpailijoihin eli Encoreen ja Arenaan on lisensoitujen aineistojen indeksointi: Ex Libris tarjoaa Primo Central Index (PCI) -palvelun, jonne indeksoidaan lisensoituja aineistoja. PCI on osa kansallista lisenssiä. Rouvarin mukaan tämä on tärkeä tieteellisille kirjastoille, ei yleisille ehkä niinkään.

Tavoitteena on haravoida taustajärjestelmistä, mm. kirjastojärjestelmiin, dataa asiakasliittymään ja tämä työ on myös käynnistetty. Tarve on haravointirajapinnoille ja yleisten kirjastojen osalta Kansalliskirjasto on neuvottelemassa keskitetystä rajapinnasta Axiellin kirjastojärjestelmiin.

KDK:n asiakasliittymä pyrkii vastaamaan myös sosiaalisen metadatan keskittämishaasteeseen. Loppukäyttäjien tuottama sosiaalinen metadata pidetään erillään luettelointidatasta ja keskitetään omaan varantoonsa KDK:n asiakasliittymään. Kiinnostavaa tässä on potentiaalinen laajuus: metadataa voi alkaa kertymään kaikkien kirjastosektoreiden ja muiden muistiorganisaatioiden loppukäyttäjiltä. Luvassa oletettavasti kriittistä massaa.

Jokaisella kirjastolla on tarjolla oma käyttöliittymänsä, ja käyttöliittymissä on monikielisyystuki. Myös kirjastosektorikohtaisia näkymiä asiakasliittymään tullaan rakentamaan. Käyttöliittymien räätälöinti ja integrointi pitäisi olla Primossa joustavaa; Kansalliskirjasto voi muokata ja räätälöidä ohjelmaa.

Aikataulu: pilotointivaihe alkanut 8/2010 ja kestää n. 2/2011 asti.

Mihin KDK:n asiakasliittymää tarvitaan, jos kansallinen yhteisluettelo tulee? KDK sisältää muutakin kuin bibliografista dataa, esim. lisensoituja aineistoja, ja mukana on myös muita organisaatioita kirjastojen lisäksi, mm. arkistot ja museot.

Esityksen aikana heräsi myös kysymys, vastaako Primo kirjastojen julkaisujärjestelmätarpeisiin. Primo ei ole julkaisujärjestelmä, mutta Primolla toteutetun asiakasliittymän niittaaminen erilaisiin julkaisujärjestelmiin pitäisi olla helppoa.

Mainokset

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: