//
kirjastopalvelut

Elektronisten aineistojen hallintajärjestelmistä

Kuali OLE-projektin lumoissa löysin Library Journalista artikkelisarjan kirjastojen käyttämien järjestelmien kehityssuunnista. Sarjan toisessa osassa Maria Collins ja Jill E. Grogg kirjoittavat pitkät pätkät elektronisten aineistojen hallintajärjestelmistä (electronic resource management, ERM) artikkelissa Building A Better ERMS (Library Journal, 1.3.2011). Kirjoittajat lyövät kasaan, mikä nykyisissä e-aineistojen hallintajärjestelmissä mättää ja mitä kehitystä on lähitulevaisuudessa luvassa.

Nykyisissä järjestelmissä tiettyjä osa-alueita hanskataan erinomaisesti. Kirjoittajat mainitsevat tällaisiksi muun muassa lisenssien hallinnan ja hallinnollisen informaation tallentamisen ja ylläpidon. Toiset osa-alueet ovat lapsipuolen asemassa, esimerkiksi yhteentoimivuus muiden järjestelmien kesken. Ongelmia aiheuttavat elektronisten aineistojen käsittelyssä epästandardit ja -loogiset työprosessit.

Kirjoittajat kartoittivat haastattelututkimuksella kirjastolaisten kokemuksia siitä, mitä ovat suurimmat prioriteetit e-aineistojen hallintajärjestelmien suhteen. Esiin nousi kuusi kohtaa:

  1. työnkulun hallinta
  2. lisenssien hallinta
  3. tilastot
  4. hallinnollisen informaation ylläpito
  5. hankinnan toiminnallisuudet
  6. yhteentoimivuus.

Työnkulun hallinnan (workflow management) osalta järjestelmän avulla pitäisi pystyä sujuvasti hoitamaan e-aineisto kirjastossa koko aineiston elinkaaren hankinnasta lähtien. Tähän liittyviä teknisiä seikkoja pohtii NISO:n ERM Working Group Quarterly Report -työryhmä.

Lisenssien hallinnan, muun muassa sopimusten tallentamisen, lisenssiehtojen esittämisen loppukäyttäjille osalta hallintajärjestelmät ajavat asiansa: järjestelmät auttavat lisenssien kategorioinnissa ja sopimusten linkittämisessä.

Tähän asti elektronisten aineistojen hallintajärjestelmät eivät ole pystyneet kovin hyvin hyödyntämään NISO:n työstämää SUSHI-standardia (Standardized Usage Statistics Harvesting Initiative), jonka on tarkoitus standardoida tapaa, jolla e-aineistojen käyttötilastoja voidaan kerätä.

Hallinnollisen informaation ylläpito (administrative information storage), kuten käyttäjänimien ja salasanojen, varastointi ja käyttöönluovuttaminen.

Hankintojen toiminnallisuuksien (acquisitions functionality) osalta hallintajärjestelmän on tuettava muun muassa budjetinhallintaa, talousraportointia, laskutusta.

Yhteentoimivuus kohosi tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Standardinmukaisille ratkaisuille ja yhteentoimivuuden kehittämiselle softien välille on kova tarvis; elektronisten aineistojen hallintajärjestelmien pitäisi soida sievästi yhteen muiden organisaatiossa käytössä olevien ohjelmistojen kanssa ja erilaisten palveluntarjoajien, kuten tavarantoimittajien, järjestelmien kanssa. Haastattelujen mukaan ongelma on sama sekä kaupallisissa että itse kehitetyissä järjestelmissä.

Yhteentoimivuuden ongelmina ovat standardien puutteet sekä kehitystyössä että käytäntöön soveltamisessa. Askeleita eteenpäin otetaan muun muassa SUSHI- ja KBART-kehitystyössä (Knowledge Base and Related Tools Working Group).

Hallintajärjestelmiä

Artikkelissa esitellään Notre Damen yliopistossa kehitteillä oleva Centralized Online Resources Acquisition and Licensing -sovellus (CORAL). Ohjelmisto on avoimen lähdekoodin (GNU GPL 3) sovellus. Kehittämistyötä on lähdetty tekemään e-aineistojen hallintaan kytkeytyvien työnkulkujen pohjalta eikä niinkään Notre Damen yliopiston kirjaston elektronisen aineistokokoelman pohjalta.

Haastatellut nostivat esiin eräinä mahdollisina vaihtoehtoina elektronisten aineistojen hallintatyökaluksi Kualin OLE (Open Library Environment) -sovelluksen ja OCLC:n Web-scale Management Services (WMS). Sekä Kualilla että OCLC:llä on molemmilla työn alla kirjastojärjestelmäsovellus, joka perustuu palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin (service-oriented architecture, SOA).

Jutussa esitellyt kuusi prioriteettia eivät ole oikeastaan mitään sensaatiomaisia uutuuksia eivätkä suurimmaksi osaksi mitenkään sidottuja vain elektronisten aineistojen hallintajärjestelmiin. Monelta osin nämä ovat perusasioita, jotka ovat kunnossa hyvässä järjestelmässä, oli kyse sitten kirjastojärjestelmästä tai ERM-järjestelmästä.

Juttu kiinnosti minua Kualin OLE-projektin osalta, mutta sytyttävintä taisi viimeaikaisten kokemusten pohjalta olla lopetus: kaupalliset, avoimen lähdekoodin tai itse tehdyt sovellukset tuskin täyttävät kaikkia mahdollisia tarpeita, mutta olennaista jatkokehitystyössä sekä kirjastolaisille että järjestelmänvalmistajille on kuunnella niitä, jotka tekevät arkipäivän työtä e-aineistojen osalta hankintaan ja saatavuuteen liittyvien työtehtävien parissa. Halleluja ja aamen.

Mainokset

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: