//
seminaarit, verkkopalvelut

Kriittisessä tilassa : tietotekniikkaa ja ylettömyyttä

Lauantaina 9.4.2011 Tampere-talolla oli tarjolla rikasta tavaraa. Kriittisessä tilassa -tapahtuman tämän vuoden aiheena oli Internet, ja päivän aikana pohdittiin monelta kantilta, avautuuko maailma verkossa vai kapeneeko.

Pari riviä päivästä kolmessa osassa:

EK:n tietohallintopäällikkö Heikki Sinervo, Hyötyä, tehoa vai ongelmia?

Sinervon kävi esityksessään läpi moniaita teemoja. Pari mielenkiintoista nostoa

  • Suomen kilpailutilanne tietoteknologiassa: emme kulje edellä eikä meillä ole arvoja, jotka antaisivat selkeästi kilpailuetua.
  • tietojärjestelmien kehittäminen etenee tarvepohjaisesti, mutta iso kysymys on se, kenen tarpeiden mukaan toimitaan. Ohjaako kehitystä järjestelmänvalmistajan, asiakasorganisaation vai loppukäyttäjän tarve? Lopputulos on kompromisseja ja näiden ryhmien tarpeiden yhteensovittamista. Kehityksen päättää pääsääntöisesti järjestelmänvalmistaja.
  • paljon puhutaan järjestelmien välisestä yhteentoimivuudesta ja Sinervokin nosti tämän esiin: taikasanana standardoidut avoimet rajapinnat.
  • Jessica Parland-von Essen Länkad data -bloggauksessaan nosti linkitetyn datan osalta haasteeksi informaation eräänlaisen sirpaleisuuden ja kontekstittomuuden. Yleisemmästä näkökulmasta tästä puhui Sinervokin. Informaation laadun arviointi vaikeutuu, mikäli kontekstia ei tiedetä.

Susanna Paasonen: Nettiporno ja ylettömyyden maisema

Paasonen käsitteli esityksessään nettipornon saatavuuteen ja muotoon liittyviä muutoksia. Asioita oikeaan perspektiiviin -tyyppinen esitys.

Lähtökohtana oli Time-aikakauslehden Cyberporn-numero vuodelta 1995, joka määritteli osaltaan nettipornokeskustelua siitä eteenpäin. Paasosen mukaan juttu perustui kandintyöntasoisen tutkimuksen tulokseen, että netissä on yletön määrä pornoa. Timen jutun myötä syntyi käsitys sitä, että pornoa on netissä paljon ja että netti on pornoa varten. Kehitys on sillä välin kulkenut Paasosen mukaan sitä rataa, että pornon suhteellinen osuus netissä on laskenut samalla kun muun sisällön määrä on kasvanut.

Paasosen mukaan väitteet pornon yleisyydestä (esimerkiksi, että netin sisällöistä 12 % pornografiaa ja 25 % hauista liittyvät pornoon) tulevat osin firmoilta, jotka työskentelevät filtteröinnin saralla. Vertaisarvioidut tutkimukset osoittavat toisensuuntaista: 0,5 – 2 % netin sisällöstä on pornografista, hauista alle 10 %:ia on pornoon liittyvää.

Esiin nousivat pornon alalajit ja kysymys siitä, onko netti ja julkaisemisen helpottuminen osaltaan lisännyt pornon fragmentoitumista. Valtavirta fragmentoituu: alakulttuurien ja osakulttuurien esiinnousuun kytkeytynee se, että netistä löytyy takuuvarmasti muitakin samoista asioista kiinnostuneista.

Mainokset

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: