//
kirjastopalvelut, tiedonhaku, tiedonhallinta, verkkopalvelut

Ruotsin kansallinen yhteisluettelo: väliraportti Folkpost på tre sekunder!

Kungliga biblioteket julkaisi raportin, joka käy läpi yleisten kirjastojen mukaan tuloa LIBRIS-yhteisluetteloon. Mainio raportti, joka on ajankohtainen monella tavoin muun muassa nostaessaan esiin monenlaisia ilmassa olevia ideoiden siemeniä: avointa dataa, palvelujen kehittämistä yhteisöllisesti kirjastoalan ulkopuolistenkin toimijoiden kanssa.

Slide-together polyhedra, fdecomite

Slide-together polyhedra, fdecomite

Raportti asettaa tavoitteikseen selvittää ja kuvailla

  • mitkä ovat yleisten kirjastojen tarpeet kansallisen yhteisluettelon suhteen
  • millaisia odotuksia yleisillä on yhteisluettelon suhteen
  • millaisia mahdollisuuksia ja vaikeuksia voi olla yleisillä kirjastoille tulla mukaan yhteisluetteloon
  • kuinka yleisten kirjastojen bibliografinen data ja saatavuustiedot integroidaan LIBRIS-yhteisluetteloon.

Tavoitteiltaan raportti on siis osin samansukuinen YKN:n yhteisluettelotyöryhmän erittäin perusteellisen Yleisten kirjastojen yhteisluettelotyöryhmän raportti 2010 -julkaisun kanssa.

Taustaksi on hyvä tietää, että käytännössä yhteisluettelo on yksi komponentti LIBRIS-kokonaisuudessa. LIBRIS sisältää useita komponentteja, joita ovat muun muassa

  • LIBRIS-yhteisluettelo (LIBRIS samkatalog), josta on tarkoitus kehittää kansallinen yhteisluettelo
  • LIBRIS-kaukolainaus (LIBRIS fjärrlån)
  • loppukäyttäjälle avoin hakupalvelu (publika söktjänster såsom LIBRIS webbsök)
  • LIBRIS uppsök
  • Sondera-hakupalvelu, jolla voi tehdä hakuja Ruotsin arkistotietokantaan eli NADiin, LIBRIkseen ja SMBD:hen eli Svensk mediedatabas, joka sisältää tiedot Ruotsin kansalliskirjaston TV-, video-, elokuva-, radio-, musiikki- ja multimediakokoelmista
  • SwePub, joka on Ruotsin yliopistojen tieteellisten julkaisujen tiedonhakupalvelu
  • bibliotek.se.

Uudenlaisten ratkaisujen löytämiseksi luettelointityöhön on raportin mukaan keskeistä saada yleiset kirjastot LIBRIkseen. Yleisten kirjastojen tarpeet ja odotukset raportti puolestaan tiivistää kolmeen kohtaan:

  1. laatu: mm. olemassa olevia LIBRIS-tietueita on muokattava yleisten kirjastojen tarpeita vastaaviksi
  2. nopeus: tietueita tulee voida siirtää nopeasti ja sujuvasti LIBRIS-yhteisluettelosta kirjastojen paikallisiin luetteloihin. Nopeustavoite kristallisoituu raportin nimeenkin Folkpost på tre sekunder. LIBRIS tavoittelee tilannetta, jossa kirjastot saavat saumattomana virtana tietueita paikallisiin luetteloihinsa uusien aineistojen osalta.
  3. ns. oikeat tietueet: LIBRIksen on tarjottava laaja-alaisesti tietueita, jotka kattavat yleisten kirjastojen asiakkailleen tarjoamat aineistolajit ja kielet.

Haastepuolella käydään läpi vaatimuksia, kuinka yleisten kirjastojen bibliografinen metadata ja saatavuustiedot saadaan integroitua LIBRIkseen. Integrointi vaatii muokkauksia paitsi LIBRIS-järjestelmään ja sen infrastruktuuriin myös muihin taustajärjestelmiin. Esimerkiksi paikallisten kirjastojärjestelmien valmistajien on tarpeen tehdä muutostöitä tarjoamiinsa järjestelmiin. Luvassa on siis yhteistyötä kolmikannalla, johon kuuluu LIBRIS, asianosainen yleinen kirjasto ja kirjaston järjestelmätoimittaja. Tietueidenkin osalta löytyy omia vaatimuksiaan: mikäli kirjasto ostaa tietueita ulkopuolelta, on varmistettava, että tietueet ovat yhdessä sovittujen standardien mukaisia ja vapaasti kaikkien käytettävissä.

Avoimuus nousee esiin myös muualla datan hyödyntämisessä. LIBRIS-yhteisluettelon on tarjottava dataa erilaisten ohjelmointirajapintojen kautta. Tähän Kungliga Bibliotek on panostanut pitkään. Rajapintoja hyödyntäviä esimerkkejä on jo muutamia kuten Tukholman kaupunginkirjaston Öppna bibliotek -palvelu ja monihakukone kringla.nu, jonka kautta voi hakea informaatiota useista ruotsalaisista museoista ja arkistoista jne.

Yhteisluettelon lupauksia ovat paremmat mahdollisuudet kehittää uusia käyttöliittymiä loppukäyttäjille. Raportin tekijät uskovat, että yhteisluettelo sisältää suuren potentiaalin tarjota mahdollisuuksia kirjastoille, museoille, arkistoille ja muille kirjastoalan ulkopuolisille toimijoille luoda digitaalisia palveluja, jotka hyödyntävät kirjastodataa. Palvelun on oltava avoin ja antaa mahdollisuuksia levittää ja hyödyntää paremmin julkisin varoin tuotettua dataa. LIBRIksen tulisi tarjota myös foorumi, jolla kirjastot voivat löytää kumppaneita erilaisiin yhteistyöprojekteihin.

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: