//
kirjastopalvelut, seminaarit

Kirjastopäivät 2011: Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmistä

Oulun Kirjastopäivillä 2011 (8.6.) sain pitää 15 minuutin esityksen avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmistä. Ristiriitainen, intohimojakin herättävä aihe eli just sopiva aihe.

Järjestäjiltä oli hyvä veto pyytää esitys myös Hailuodon kirjastosta Kari Blomsterilta, joka on vastannut Hailuodon kirjaston Koha-projektista ja toi käytännön kokemusta aiheeseen.

Esitykseni perustuu artikkeleihin, tapausselostuksiin ja puolenkymmeneen sähköpostihaastatteluun. Lähdemateriaalien osalta suosittelen erityisesti julkaisua OCLC Systems & Services : Special Issue: Open source ILS/OPAC implementations (vol. 27, nro 1.). Artikkelikokoelmassa varsinkin Tristan Müllerin artikkeli (How to choose a free and open source integrated library system) oli avaava katsaus tarjolla oleviin avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiin.

Toinen hyvä lähdeteos on jo vanhahko Marshall Breedingin Open Source Integrated Library Systems (2008, Library Technology Reports. Chicago : ALA Techsource).

Mikä avoin lähdekoodi?

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoista nousee helposti päällimmäisenä ajatuksena ohjelmiston ilmaisuus. Tavanomaisin jakelukanava ohjelmistoille on Internet, jonka kautta softaa saa ladata ilmaiseksi.

Vaikka hankintakulut voivat olla 0 euroa, ei ilmaisuus hankintakulujen osalta ole koko totuus. Avoimeen lähdekoodiin liittyy erilaisia kuluja, kuten suljetun lähdekoodin ohjelmistoihinkin. Kuluja tulee esimerkiksi palkoista tai infrastruktuurista (kuten palvelinympäristö), jossa järjestelmä pyörii.

Kustannuskeskusteluun on tuonut mielenkiintoisen näkökulman Jason Griffey (Open Source Advocates Reject SirsiDynix Warning, 2009): huomioitava on, että se mikä säästyy esimerkiksi kaupallisten tuotteiden lisenssimaksuissa tai vuosittaisissa ylläpitomaksuissa, on käytettävissä henkilökunnan palkkaamiseen, jonka työpanos voi olla käytettävissä joustavammin erilaisiin teknisiin ylläpidollisiin tehtäviin.

Pääpointtina avoimen lähdekoodin sovelluksissa ylipäänsä on lähdekoodin avoimuus ja avoimuuden mukanaan tuoma vapaus, jota korostaa myös Daniel Chudnov.

”When you hear ”open source,” ”free software,” or ”FLOSS”, don’t think about cost – think instead about freedom.”
- Daniel Chudnov, 2008

Avoimella lähdekoodilla on erilaisia avonaisuuden asteita, joita määrittävät lisenssiehdot. Ohjelmistoja jaetaan erilaisin lisenssiehdoin ja nämä lisenssit määrittelevät, kuinka vapaasti ohjelmistoa voidaan käyttää. Laajimmillaan käyttäjä saa lähes kaikki kuviteltavissa olevat oikeudet ohjelmistoon.

”Avoimen lähdekoodin ohjelman käyttäjä saa automaattisesti

  • käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa
  • kopioida ja levittää ohjelmaa
  • luoda ohjelman muunnelmia ja levittää niitä
  • ohjelman lähdekoodin, jota hän voi hyödyntää
  • yhdistää ja levittää ohjelmaa toisten ohjelmien kanssa.” (JHS 169)

Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiä

Kirjoa löytyy, kuten NewGenLib, OPALS, PhpMyBibli eli PMB… Vahvimmat järjestelmäprojektit ovat tällä hetkellä Evergreen ja Koha. Eräänlainen tulevaisuuden lupaus on Kuali OLE (Open Library Environment).

Yhdysvaltojen viimeaikaisessa kirjastojärjestelmätilanteessa on ollut havaittavissa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän yleistymistä. Suurehkojakin kirjastokimppoja on siirtynyt kaupallisista järjestelmistä avoimen lähdekoodin vaihtoehtoon. Siirtoja on tehty erityisesti SirsiDynixin ja Innovative Interfacesin tuotteista. Yksi tällainen siirtyjä on ollut King County Library System (KCLS, Issaquah, WA), joka siirtyi 24.9.2010 Milleniumista Evergreen-järjestelmään. Kirjastokokonaisuuteen kuuluu 46 yksikköä, joiden lainaustransaktioiden määrä liikkuu vuosittain noin 21 miljoonassa.

Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiin liittyviä tyypillisimpiä virhekäsityksiä, joihin on annettavissa enempi vähempi yksiselitteisiä vastauksia:

  1. Kyse on yksittäisten pikkukirjastojen touhuilusta (Ei pidä paikkaansa. Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiä on isojenkin konsortioiden käytössä.)
  2. Ohjelmistojen käyttö on täysin vailla kustannuksia (Ei pidä paikkaansa. Käyttöönotto ja ylläpito vaatii työtä, kuten kaupallisten, tyypillisesti suljettujen lähdekoodin järjestelmienkin. Työtunnit, teknologinen alusta jne maksavat kuten niin kovin muukin tässä elämässä.)
  3. Kaikki osaaminen on oltava kirjaston sisällä (Ei pidä paikkaansa. Tukipalveluja tarjoavia yrityksiä löytyy ulkomailta. Jonkin verran osaamista löytyy Suomessakin.)
  4. Hankintakustannuksiltaan ilmainen sovellus ei voi olla hyvä (“Ilmaisuus” ei tarkoita huonoa laatua, mistä todistaa esimerkiksi Apache-palvelinohjelmiston tai Firefox-selaimen suosio. Kaupallisten ohjelmistotuoteperheiden taustalla voi hyvinkin olla käytössä avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentteja.)

Evergreen

Kirjastojärjestelmän suunnittelun lähtökohtana on ollut luoda järjestelmä, joka soveltuu kirjastokonsortioiden käyttöön. Ohjelmisto on sopiva suurille järjestelmäasennukselle, ja eräiden arvioiden mukaan ohjelmisto on koodiltaan Kohaa laadukkaampi. Konsortiolla tarkoitetaan Evergreenin yhteydessä monen kirjaston yhteistä tietokantaa ja aineiston lainaamista kaikkien yksiköiden kesken.

Järjestelmän kehittämisen aloitti Georgia PINES -kirjastot Yhdysvalloissa. Kohaan ja PMB:hen verrattuna Evergreen on uusi tulokas, eikä se toiminnallisuuksiltaan ole yhtä kypsä kuin Koha ja PMB, mutta kehittämistavoitteiltaan potentiaalinen. (Balnaves 2008.)

Tilastoja vuosittaisista uusista Evergreen-asennuksista:

Systems Outlets Population served Total circulations
2006 45 246 4,564,757 17,177,872
2007 4 8 67,658 319,871
2008 37 87 962,758 6,943,043
2009 75 149 1,687,924 10,725,430
Totals 161 490 7,283,097 35,166,216

Lähde: The state of Evergreen: Evergreen at three, Robert E. Molyneux, Mike Rylander (s. 667 – 676).

Viimeisin tilastoyhteenveto Evergreenin sivulta: http://evergreen-ils.org/blog/?p=602

Koha

Koha oli ensimmäisiä avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiä, ja sen kehitystyö alkoi 1999 Uudessa Seelannissa. Tuotantokäyttöön järjestelmä otettiin vuonna 2000. Koha on käytössä sekä erikois- (mm. Greater Western Area Health Service, GWAHS) että yleisissä kirjastoissa.

Kuali OLE (Open Library Environment) -projekti

Kansainvälinen tieteellisten kirjastojen projekti (2010–2012), jonka tavoitteena on kehittää seuraavan sukupolven kirjastoteknologia-alusta (library technology platform). Rahoitus tulee Andrew W. Mellon Foundationilta, ja projektissa on vahva USA – Australia -edustus. Lopputuloksena on avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä, jonka luvataan

  • huomioivan kustannustoiminnan digitalisoitumisen ja sen vaikutukset työkuvioihin
  • olevan integroitavissa hyvin muiden järjestelmien kanssa
  • olevan helposti muokattavissa vastaamaan erilaisten instituutioiden tarpeisiin.

Projektissa kirjastojen teknologiajärjestelmien rooli ajateltiin joksikin hieman laajemmaksi asiaksi kuin vain logistiikan koordinoinniksi, hankinnaksi ja pääsyntarjoamiseksi kokoelmaan. Järjestelmän tulisi tukea tieteellisiä kirjastoja ja olla keskeinen työväline tutkimusprosessissa.

Suomi

Suomessa pioneereina ovat olleet Maailman musiikin keskuksen kirjasto ja Hailuodon kirjasto, joka käyttää Kohaa aikakauslehtien hallintaan.

Silmällä kannattaa pitää Joensuun seutukirjaston Avoin kirjasto 2013 -projektia, jossa selvitetään Kohan ja Evergreenin soveltuvuutta suomalaiseen toimintaympäristöön. Tuloillaan on myös Pirjetta Kaijalaisen kandin työ tästä aiheesta Tampereen yliopistolle.

Huomioitavia asioita

Kehittyvät nuoret kirjastojärjestelmät eivät kaikilta osin ole yhtä kypsiä kuin iäkkäämmät lajitoverinsa. Rosoisuuteen sopii varautua. Kehittyvään ohjelmistoon tulee versiopäivityksiä, oli ohjelmisto kaupallinen tai avointa lähdekoodia. Jokainen päivitys on jonkinlainen muutos toiminnallisuuksiin, mikä asettaa haasteen kirjaston muutoshallinnalle. Ohjelmiston nopea kehitys voi olla erityisen haasteellista tilanteessa, jossa kirjasto ostaa tukipalveluja ulkopuolelta. Hyvä, toimiva yhteistyösuhde helpottaa tilanteessa, jossa ohjelmistoversioita tulee runsaasti ja ohjelmiston toimintaperiaatteet voivat elää. Tilanne on hyvin pitkälle sama kaupallisten sovellusten kanssa.

Toimintaan perehtymistä ja kypsyystason arviointia helpottaa se, että ohjelmistoon voi tutustua omin päin.

Mitä tahansa järjestelmää käyttäessä sitoutuu enempi vähempi myös järjestelmän kehittäjäyhteisöön. Tämä pätee varsinkin avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiin. Tärkeää on projektin ns. elinvoimaisuus eli että projekti on kehittyvä. Elinvoimaisen projektin taustalla on hyvä olla laaja kehittäjäyhteisö, joka tuottaa uusia ja kehittää jo olemassa ominaisuuksia. Kirjaston haasteena on valita kehittyvä järjestelmä ja projektin haasteena puolestaan on säilyttää selkeä kehityssuunta ohjelmistolle.

Kirjastolaisen ei tarvitse olla ohjelmistoinsinööri ottaakseen käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Ohjelmistot eivät välttämättä ole rakettitiedettä, mutta jos toimintalogiikka ei ole kohtuullisin ponnistuksin omaksuttavissa tai siihen ole resursseja, pitäisi olla mahdollisuus hankkia tukipalveluja tarjoavilta konsulttiyrityksiltä.

Kuvaavaa on, että Yhdysvalloissa lähes kaikki Kohan käyttöönottaneet kirjastot ovat tehneet siirtymän tukipalveluja tarjoavien yritysten avulla. Tällaiset yritykset tarjoavat apua tietokannan konvertoinnissa, kouluttamisessa, järjestelmän käyttöönotossa ja tarjoavat tai tukevat palvelinympäristön ylläpidossa, jossa kirjastotietokantaa pyöritetään. Yhdysvalloissa tukipalveluja tarjoavia yrityksiä ovat muun muassa ByWater Solutions ja LibLime. Pohjoismaissa yritystasolla Koha-tukea tarjoavia yrityksiä on ainakin norjalainen Libriotech, joka on operoinut sekä Norjassa että Ruotsissa.

Tukipalveluissa kulminoituu yksi avoimen lähdekoodin haastavimpia kohtia. Haastatteluissa nousi olennaiseksi juuri se, että mikäli osaamista ei ole talon sisällä, tulisi olla saatavilla riittävän laaadukkaita tukipalveluja. Tukipalveluja tarjoavia yrityksiä ei välttämättä löydy joka korttelista. Osin syy on muna – kana -pohjainen: tarjontaa ei hevin synny, kun ei ole kysyntää. Kysyntää ei synny, kun ei ole tarjontaa.

Miksi Koha ja Evergreen ovat yleistyneet?

Koha ja Evergreen ovat vakiintuneimmiksi luokiteltuja avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiä. Syynä on ennen kaikkea

  • järjestelmien saavuttama riittävän laaja käyttäjä- ja kehittäjäyhteisö
  • hyvin organisoitu kehitystyö: kehitystyökaluja käytetään (mm. versiointijärjestelmät, virheiden jäljittämiseen tarkoitetut ohjelmistot), kehitystyötä vastuutetaan kehittäjäyhteisön jäsenille kääntämisen ja suunnittelun osalta
  • laajahko, kasvava ja kansainvälinen tukipalveluja myyvien yritysten verkosto
  • käyttävien kirjastojen tyytyväisyys ja positiivinen palaute.

Miksi avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä?

Tapausselostuksista ja haastatteluista nousivat esiin ohjelmistojen tarjoamat vapaudet eri muodoissaan

  1. vapaus hyödyntää ohjelmistoa lisenssiehtojen määrittelemin rajoituksin mukaisesti;
  2. toimittajasidonnaisuuden pieneneminen ja kilpailutuksen vapautuminen;
  3. ohjelmiston potentiaalinen muokattavuus ja joustavuus. Muokkauksia on mahdollisuus saada juuri siten ja silloin kuin ohjelmiston käyttäjä haluaa, joko tekemällä itse tai ostamalla asiantuntija-apuna. Toisaalta muokattavuus työllistää osaltaan. Lopputuloksena on parhaimmillaan ketterää kehitystyötä;
  4. avoimen lähdekoodin ohjelmistot on tyypillisesti rakennettu avointen standardien varaan, mikä tarkoittaa myös parempaa integroitavuutta ja yhteentoimivuutta suhteessa muihin järjestelmiin tai erilaisiin laitteisiin. Integroitavuus puolestaan on kriittinen ominaisuus paitsi suhteessa erilaisiin muihin taustajärjestelmiin ja käyttöliittymiin myös kirjaston käyttämien laitteiden kanssa. Kirjastot ostavat palveluja useilta toimittajilta (taustajärjestelmät, verkkokirjastosovellukset, automaatit jne). Näiden järjestelmien yhteensovittaminen ei saisi olla mahdottomuus eivätkä toimittajien keskinäiset kilpailusuhteet saisi muodostua ongelmaksi kirjaston toimintojen pyörittämisessä;
  5. taustajärjestelmää vaihtamatta on vapaus vaihtaa tukipalvelun tarjoaja, jos yhteistyö ei toimi tai palvelu ei tyydytä;
  6. muiden käyttäjien muodostamalta yhteisöltä on mahdollisuus saada tukea, ja yhden käyttäjän kontribuutio ohjelmistoon on muiden hyödynnettävissä;
  7. kustannussäästöt: yhdysvaltalaiskirjastoissa koettiin avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmät tuovan kustannussäästöjä.

Summa summarum

Yksi viimeaikaisista avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmäkeskusteluista syntyi SirsiDynix-yhtiön edustajan Stephen Abramin tarkoitushakuiseksi moititusta raportista, joka esitteli kaupallisen toimijan näkökulmasta avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiä. Tolkullisimmissa puheenvuoroissa muun muassa Sadeh (2010), Breeding (2009) ja ExLibriksen Carl Grant (2009) tuotiin esiin, että

  • kaupalliset ohjelmistot voivat elää rinnan avoimen lähdekoodin ohjelmiston kanssa. Jotkut kaupalliset yritykset hyödyntävät itsekin avointa lähdekoodia, ja jotkut yritykset jopa tukevat avointa lähdekoodia tarjoamalla kontribuutiota ohjelmistoprojektiin
  • avoimen lähdekoodin liikkeen ansiosta kaupalliset toimijat ovat lisänneet pyrintöjään tehdä kaupallisista järjestelmistään joustavampia, avoimempia, yhteentoimivampia, esimerkkinä Ex Libriksen open-platform-strategia vuodesta 2008 lähtien. Strategia pyrkii tehostamaan avoimuutta ja helpottamaan asiakaskehittäjien työskentelyä. Täydellisestä avoimuudesta ei ihan ole kyse, vaan tietyt osiot ja toimintalogiikat yrityksen sovelluksista pidetään yrityksen omana tietona. Strategian käytäntöönviennissä on siinäkin vielä parannettavaa. Avoimuuden tarve on johtanut muun muassa Digital Library Federationin (DLF, 2008) työryhmä periaatteelliseen linjaukseen, joka luonnosteli yhteistä käsitystä hyvästä ja avoimesta rajapinnasta, ILS Discovery Interface Task Group (ILS-DI).

Avoimen lähdekoodin järjestelmä ei ole vastaus kaikkiin ongelmiin eikä todennäköisesti sisällä kaikkia kuviteltavissa olevia toiminnallisuuksia, kuten eivät kaupalliset kumppaninsakaan. Käyttöönottoa suunniteltaessa on

  1. arvioitava, tarjoaako järjestelmä halutut ominaisuudet
  2. jos järjestelmä ei tarjoa, on pohdittava, pärjätäänkö ilman puuttuvia osasia
  3. jos ei pärjätä, niin riittävätkö resurssit tehdä toiminnallisuutta itse
  4. jos resurssit eivät riitä, niin voidaanko toiminnallisuuden rakentamista hankkia joltain tukipalveluja tarjoavalta yritykseltä.

Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmät yksi työväline muiden joukossa. Ne ovat yksi vastaus muiden joukossa. Riippuu kysymyksestä ja kysyjästä, onko vastaus sopiva. Joka tapauksessa avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmät lisäävät valinnanvaraa, ja valinnanvara on hieno juttu.

Lähteet

Keskustelu

2 kommenttia artikkeliin ”Kirjastopäivät 2011: Avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmistä

  1. Kun suljen silmäni, rentoudun ja urallani mukaan keräämäni painolasti jää taakseni, näen tulevaisuuden kirjaston, jossa ei ole mitään spesifiä kirjastonhallintajärjestelmää ollenkaan, vaan kirjasto on yksinkertaisesti osa tietoyhteiskuntaa, siinä kiinni ja siihen nivoutunut.

    Kirjoittanut mace | 26.08.2011, 8:00 pm
  2. Mielenkiintoinen – ja ehdottomasti lyhyttä kommenttia pidemmän avauksen arvoinen – ajatus. Minun on vaikea nähdä hallintajärjestelmätöntä kirjastoa ihan lähivuosina. Vieläkin tiukemmaksi osaksi tietoyhteiskuntaa koko laitos on hyvä saada; itse näen järjestelmät yhdeksi osatekijäksi tuossa prosessissa.

    Kirjoittanut Petri | 29.08.2011, 2:05 pm

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: