//
kirjastopalvelut, tiedonhallinta

Kirjastoverkkopäivät 2011: Anders Söderbäck, Open data or one big silo?

Yksi kiinnostavimpia esityksiä Kirjastoverkkopäivillä. Hyvin pitkälle sama esitys kuin tämä http://library.web.cern.ch/library/ailis/pdf/Anders_S.pdf

Open data or one big silo? -esityksessään Söderbäck kävi läpi lyhyesti kirjastodatan historiaa ja datan tulevaisuutta.

siiloja, siiloja, siiloja

Silos, Zoom Zoom

Söderbäck petasi esitystään määrittelemällä kirjastoa ja mikä kirjastossa on olennaista hänelle. Lähtökohtana hänellä oli Wikipedian library-artikkeli ja siinä virke

A library is a collection of sources, resources, and services, and the structure in which it is housed –.

Söderbäck painotti kohtaa “the structure in which it is housed”. Hänen mielestään kirjasto ei ole vain kirjavarasto, vaan merkittävää kirjastossa on metadata ja sen säilyttäminen jonkin hallitun rakenteen mukaisesti. Kirjastojen ylläpitämä metadata on Söderbäckistä olennaisimpia syitä kirjastojen olemassaololle. Pidin tästä puolustuksesta bibliografiselle metadatalle.

Yhdeksi tähtihetkeksi kirjastodatan historiassa Söderbäck nosti vuoden 1968. Merkittävä vuosi sillä tuolloin syntyi MARC-formaatti. Edistyksellistä oli se, että formaatti mahdollisti tehokkaamman yhteistyön kirjastodatan ympärillä, muun muassa datan vaihdon eri toimijoiden kesken. Söderbäck arvioi kirjastoalan surffanneen tuolloin osin MARC-innovaationkin ansiosta tietojenkäsittelyn aallonharjalla.

Kuvatessaan toimintaympäristön muutosta Söderbäck nosti esiin muun muassa digitalisoitumisen tieteellisissä kirjastoissa, joissa digitaalista materiaalia hankitaan yhä enemmän ja painetun aineiston hankinta vähenee.

Söderbäck heitti esiin myös SFX-palvelun käyttömäärät Samsök-konsortiossa vuosilta 2006 – 2009: osumien (number of hits) määrä kasvoi huikeasti.

Näistä lähtökohdista Söderbäck lähti kerimään auki luetteloinnin ja verkkopalvelujemme tulevaisuutta:

  • tulevaisuus ei ole MARC-pohjaisen aineistoluetteloinnin. Kritiikin ytimessä on muun muassa MARC-formaatin kirjastospesifisyys. Formaatti tunnetaan kyllä kirjastoalalla, mutta muulle web-kehittäjäyhteisölle formaatti ei heti aukea. Syitä MARC:istä irti rimpuiluun on varmasti muitakin, mutta yleisempi, muullekin web-yhteisölle tutumpi formaatti helpottaisi datan hyödynnettävyyttä verkossa.
  • datan hyödynnettävyys verkossa, linkitetty data, linkityspalvelut (link resolver) jne ovat asioita, johon meidän kannattaisi panostaa.

Kehitystä on viitoittanut web 2.0 -ilmiö. Vaikka tämä ylikäytössä kulahtanut termi harvemmin enää missään näkyy, ei web 2.0 ole kuollut termin keksijän Tim O’Reillyn näkemyksen mukaan. Tärkeäksi on noussut kysymys datan kontrolloinnista: kuka omistaa datan, kuka määrittelee, miten dataa voidaan hyödyntää. Näihin kysymyksiin on erilaisia vastauksia. O’Reillyn mukaan avoimen datan pitää pysyä avoimena (public data must remain public).

Jonkinlaiseksi toimintalogiikan muutokseksi on esitetty julkisen sektorin osalta ns. Government 2.0 aka e-Government-suuntausta, jossa teknologioita hyödyntämällä parannetaan ja tehostetaan julkisen sektorin tarjoamia palveluja. Esimerkkinä ovat hallintojen tekemät verovaroin tuotettujen datavarantojen avaamiset, kuten Yhdysvaltojen hallinnon www.data.gov tai Suomessa avaukset: data.suomi.fi

Söderbäck nosti esiin erityisesti kaksi trendiä kirjastodatan osalta:

  1. data-asiamme ovat tietyssä mielessä sotkuisia: isoa osaa kirjastodatasta on nyt liikuteltava varannosta toiseen, esimerkiksi LIBRIS-palvelusta siirretään dataa WorldCatiin, VIAFiin, SAGAan, SFX:ään. Tarvista on Söderbäckin mukaan järjestelmien yhteentoimivuudelle, mikä osaltaan avaisi datavarantoja ja tekisi niistä helpommin hyödynnettäviä. Taustalla vaikuttaa myös European Interoperability Framework (EIF) -viitekehys, joka linjaa, miten EU-maiden sähköisen hallinnon ja sähköisten asiointipalvelujen yhteentoimivuutta voidaan kehittää eteenpäin.
  2. järjestelmän ja sisällön konvergenssista syntyvät uudet palvelumuodot, kuten Software as a Service (SaaS), Data as a Service (DaaS), Platform as a Service (PaaS), Infrastructure as a Service.

Isoksi kysymykseksi Söderbäck nosti sen, kuinka taata avoimuus. Asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä eikä avoimuus ole välttämättä status quo -tilanne. Esimerkiksi LIBRIS tarjoaa nyt avointa dataa, mutta jos Ruotsin yleiset kirjastot tulevat mukaan samaan luetteloon, syntyy ristiriitainen tilanne, koska yleiset ovat riippuvaisia kaupallisista tietueista. Yleisten mukaan tulo vaatii neuvotteluja ja sopimuksia LIBRIksen ja BTJ:n kanssa.

Esimerkkinä avoimuusongelmista Söderbäck nosti esiin OCLC:n ja sen epäonnistuneen WorldCat-tietueiden käyttöoikeuspolitiikan uudistusyrityksen vuodelta 2008. Tapaus ja siitä poikinut keskustelu on dokumentoitu ainakin Code4Libin wikissä (OCLC Policy Change).

Vuonna 2010 OCLC teki uudelleen tietueiden käyttöoikeuksien muutoksen. Tätä on uutisoinut muun muassa Library Journal (OCLC Proposes New WorldCat Records Policy, Revamping Content and Approach, 7/2010). Muutoksen myötä WorldCat-tietueet eivät ole julkista hyvää vaan eräänlaista klubi-pohjaista nannaa.

The fact that OCLC has a public purpose does not mean that WorldCat is a ”public good” in the economic sense. (WorldCat Rights and Responsibilities for the OCLC Cooperative, Revision: 2 June 2010)

Päinvastaista kehitystä edustaa Europeana, joka huhtikuussa 2010 julkaisemassaan peruskirjassaan sitoutui tukemaan sisältöjen jakamista vapaasti kenen tahansa hyödynnettäviksi eli ns. public domainina. Sittemmin Europeana on vienyt asiaa vielä pidemmälle: syksyllä 2011 Europeana otti käyttöön datan vaihtosopimuksen, joka on jäsenorganisaatioissa hyväksymiskierroksella (New Europeana Exchange Agreement: CC0 (European Public Sector Information Platform)).

Datan tulevaisuudelle Söderbäck hahmotti kaksi skenaariota:

  1. avoin data -skenaario: kirjastojen data on avointa ja osa dynaamista, joustavaa julkisten palvelujen ekologiaa
  2. iso datasiilo -skenaario: datalle määritellään rajoittavia lisenssejä. Datan omistavat ja sitä kontrolloivat muutamat organisaatiot.

Vaikka välttämättä vielä ei voi julistaa vuotta 2011 avoimen datan riemuvuodeksi, niin merkit näyttäisivät tällä hetkellä olevan avoin data -skenaarion puoleen.

Advertisements

Keskustelu

5 thoughts on “Kirjastoverkkopäivät 2011: Anders Söderbäck, Open data or one big silo?

  1. Kiitos tästä raportista, alkaa minullekin pikkuhiljaa aukeamaan kirjastot + avoin data maailma. Jyväskylässä järjestettiin taannoin avoimen datan talkoot ( http://www.mahdollista.fi/nettikansan-tapahtumat/avoimen-datan-talkoot/ ), jossa yhdessä ryhmätyöosiossa nousi vahvasti esille kirjastot ja avoin data.

    Sen jälkeen olen ajatellut ehdottaa, että Jyväskylän Aalto-kirjastot kutsuisi tänne Jykylään jossain vaiheessa alkuvuodesta suomalaisia kirjasto-alan ja avoimen datan ihmisiä yhdeksi päiväksi jumppaamaan teemaa pidemmälle. Luuletko, että tällainen ehdotus saisi vastakaikua a) Aalto-kirjastoista b)suomalaisilta kirjastolaisilta, eli olisiko tapaamiseen osallistujia, jos sellainen järjestettäisiin?

    Posted by apoikola | 02.11.2011, 8:56 am
    • Aaltokirjastojen puolesta sanon, että hyvä ehdotus, järjestetään vaan! Ollaan yhteydessä ja ryhdytään toimeen.
      terv. Seija Laitinen-Kuisma, Jyväskylän kaupunginkirjasto

      Posted by Seija L-K | 02.11.2011, 11:16 am
      • Hienoa ja kontaktikin löytyi täältä Jyväskylästä… olisikin ollut näin ei-kirjastolaiselle heti seuraava kysymys. Rustailen ajatusta tästä sähköpostiin Seijalle lähiaikoina.

        Posted by apoikola | 02.11.2011, 3:05 pm
  2. Loistavaa eli A:han vahva kyllä, ja uskon, että B:hen myös. 🙂

    Posted by Petri | 02.11.2011, 2:58 pm

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: Kirjastopalvelut – Bigdata ja digitalisoituminen « Olipa kerran Bigdata - 31.07.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: