//
aineistot, avoimuus, kirjastopalvelut, seminaarit, tiedonhallinta

Online11: British Libraryn uusi rooli tieteellisessä viestinnässä

buechertiger, colored linen thread http://www.flickr.com/photos/buechertiger/6499330057

British Library (BL) on tehnyt paljon mielenkiintoista työtä bibliografisen metadatan jalostamisen saralla. Richard Boulderstone pohti esityksessään datan merkitystä tieteellisessä viestinnässä. Itsestäänselvyyshän on datan elintärkeys tutkimukselle. Kriittiseksi tekijäksi nousee sekä tutkimusdatan löydettävyys että arkistointimenetelmät. Datan täytyy löytyä helposti, olla käytettävissä uudelleen, olla linkitettävissä muihin tutkimuksiin ja toiminnan vaikuttavuuden pitäisi olla mitat­tavissa.

Yhtenä haasteena on se, että tutkimustulokset ovat monessa muodossa, eräänlaisia fragmentteja. Boulderstone tarjosi tropiksi tähän vaivaan ns. pysyviä tunnisteita (persistent identifiers). Pysyvistä tunnisteista on kirjoittanut Juha Hakala Tietolinja-lehdessä (Yleiskatsaus pysyviin tunnisteisiin).

Boulderstone määritteli tunnisteet ikäänkuin liimaksi, joka varmistaa tieteellisen kommunikointijärjestelmän integriteetin ja joiden avulla voi linkittää yhteen tutkimusaineiston palasia, jotka liittyvät toisiinsa. Boulderstone esitteli DataCite-projektia, joka pyrki vastaamaan osaltaan muun muassa fragmentaarisuusongelmaan.

Taustalla on BL:n strategia ja visio 2020, jossa BL sitoutui hakemaan ratkaisuja datan saatavuudelle ja pitkäaikaissäilytykselle. Tarkoitus ei ole se, että kirjasto kokoaisi kaiken datan ja aineiston, vaan se keskittyy varmistamaan olennaisen datan, aineiston saatavuuden eli siis panostamaan digitaaliseen kokoelmatyöhön.

Perinteinen tutkimusprosessi etenee tietyllä kaavalla, jossa BL:llä on vähän vaikutusvaltaa kokonaisuuteen. BL on päässyt mukaan vasta loppumetreillä. Prosessiin kuuluu muun muassa

  • aihetta sivuavien jo tehtyjen tutkimusten kartoittaminen
  • rahoituksen hankkiminen
  • varsinainen tutkimus
  • tulosten julkaisu.

Tyypillisesti BL astuu mukaan prosessiin julkaisun arkistointivaiheessa. Boulderstonen mukaan tutkimusprosessin digitalisoitumisen myötä itse tutkimusprosessista tulee notkeampi, iteratiivisempi, yhteistyötä painottavampi.

Tutkimusprosessille tyypillistä on myös se, että rahoitusvirtoja voi olla useita ja rahoittajilla on omat odotuksensa: tutkimuksen näkyvyys ja vaikutuksen mittaaminen ovat kovia sanoja. Tutkimusdatan monimuotoisuus on oma haasteensa: geologien seismiset mittaukset ovat erityyppistä dataa kuin vaikkapa ornitologin kokoama linnunlauluäänitietokanta, lääketieteen tutkijoiden kokoama geneettinen data poikkeaa sosiologien kokoelmasta julkisia mielipiteitä.

Tutkimustuloksia tuodaan julki monessa muodossa: artikkeleita, videoklippeja, tietokantoja, ohjelmistoja. Tällä hetkellä tutkimustulosten julkaisu- ja varmistusprosessi on keskittynyt tekstipohjaisuudelle.

Haasteita on muun muassa datan hallinnassa. Digitalisoituminen helpottaa toisaalta datan päivittämistä, mutta dynaamisuus voi kääntyä myös päänsäryksi: mikä on lopullinen tietue? Vastuukysymykset ovat oma ongelmansa: kuka tallentaa datan ja minkä toimijan varannossa data sijaitsee. Oma ongelmansa ovat tiedostoformaatit, datarakenteet, linkitykset muihin tutkimustuloksiin ja -artikkeleihin, metadatan tuottaminen ja datajulkaisujen laatukontrolli. Iso kysymys Boulderstonen mukaan kuuluu: kenen vastuulla data on varsinkin kun rahoitus päättyy.

Nyt on olemassa kuilu artikkeleiden ja tutkimusdatan välillä muun muassa siksi, että ei ole tehokasta tapaa linkittää näitä kahta. Tilanne heijastuu esimerkiksi tutkimusdatasettien huonoon löydettävyyteen. Ongelmallista on myös se, että vaikka tutkimusrahoittajat varmistelevat nyt, että tutkijoilla on arkistointisuunnitelmat tutkimusdatan suhteen, ei itse arkistointimenetelmiä kontrolloida mitenkään.

BL:n visio tulevaisuudesta tutkimusdatan suhteen on tilanne, jossa tutkijat voivat löytää, saada käsiinsä, uudelleenkäyttää tutkimusdatasettejä ja toisaalta jäljittää tuottamansa datan vaikuttavuutta. Tätä BL tavoittelee Datasets Programme -ohjelmallaan. Projektissa on mukana kansainvälinen konsortio, joka pyrkii mahdollistamaan tutkimusdatan helpomman saatavuuden Internetissä.

Advertisements

Keskustelu

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: Online Information 2011 « Sorvipenkki - 26.12.2011

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: