//
aineistot, avoimuus, seminaarit, tiedonhallinta, verkkopalvelut

Online11: Kun avoin saatavuus ja avoin data yhdistetään

Vuonna 1992 perustettu Amsterdam University Press -kustantamo julkaisee yli 1400 nimekettä. Aihekenttään kuuluu humanistisen alan ja sosiaalistieteiden tutkimuksia. Jeroen Sondervan esitteli projektia, jossa kustantamo selvitettiin digitalisoitumisen ja avoimen datan tarjoamia mahdol­lisuuksia. Sondervanin esityksessä oli vastauksia joihinkin Boulderstonen esittämiin haasteisiin ja kysymyksiin. Nyt mentiin perinteisen e-julkaisukeskustelun tuolle puolen ja päästiin avaamaan mahdollisuuksia, joita digitalisoituminen antaa julkaisuille.

Projektissaan AUP yhdisti julkaisujen avoimen saatavuuden (open access, OA) ja artikkelien taustalla olevien tutkimusdatasettien avoimuuden (open data). Prosessin myötä syntyvästä julkaisusta Sondervan käytti termiä rikastettu julkaisu (enriched publication). Myös vahvistettu julkaisu (enhanced publication) -termiä voidaan käyttää. Rikastettu julkaisu muodostuu neljästä osasta

  1. julkaisusta
  2. tutkimusdatasta
  3. metadatasta
  4. multimediasta.

Samaista projektia ja rikastettua julkaisemista on avannut mediatutkija Janneke Adema Open Knowledge Foundationin blogissa (Enriched publications in Dutch archaeology).

AUP:n kanssa samansuuntaisia virityksiä on Elsevier- ja Blackwell-kustantamolla. Ne tarjoavat myös tutkimusdataa julkaisujen ohessa. Data tarjotaan vain PDF-muotoisena eikä monikäyttöisenä raakadatana kuten AUP:n projektissa. Isossa-Britanniassa Internet Archaeology -verkkojulkaisu tarjoaa mahdollisuuden rikastaa julkaisuja tutkimusdatalla, joka kaivetaan arkeologisen tutkimuksen keskustietokannasta (Archaeological Data Service, ADS). Erona AUP:n projektin ja Internet Archaeologyn välillä on Sondervanin mukaan se, että IA ei ole OA.

Rikastamisprojektissa rakennettiin infrastruktuuri, jonka avulla voitiin kytkeä yhteen e-depot Nederlandse Archaeologie (EDNA) -tutkimusvarannon sisältöjä elektroniseen Journal of Archaeology in the Low Countries (JALC) -kausijulkaisuun. Julkaisujen rikastamisen myötä voitiin tarjota aineiston käyttäjälle EDNA-varannosta lisämateriaalia taustoittamaan JALC:issa julkaistuja artikkeleita. Tarjolla oli esimerkiksi tutkimusdataa, visualisointeja, verkkosivuja ja karttoja.

EDNAn painoarvoa tutkimusdatavarantona lisää se, että Alankomaiden alueella tehdyissä arkeologisissa tutkimuksissa syntyvä tutkimusdata täytyy tallentaa EDNAan. Hyvässä avoimen datan hengessä EDNAan arkistoidut tutkimusdatasetit ovat kaikkien vapaasti hyödynnettävissä.

Avoin saatavuus (OA) tarjoaa näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen liittyviä hyötyjä eri osapuolille. Rahoittajat hyötyvät avoimesta saatavuudesta muun muassa siten, että tutkimustulokset leviävät helpommin laajemmalle. Tutkijat hyötyvät myös siitä, että OA-julkaisu tavoittaa potentiaalisesti laajemman lukijakunnan.

Rikastamisen hyötyjä ovat tutkimustulosten helpompi tarkistettavuus. Kun tutkimusdata on raakadatana tarjolla kenelle tahansa, voidaan tutkijan esittämät tulokset helpommin varmistaa. Sondervan mainitsi rikastamisen hyödyiksi myös visualisointimahdollisuudet. Raakadatan avulla on mahdollista tehdä erilaisia visualisointeja tutkimusaiheesta, mikä puolestaan avaa uudella tapaa tutkimusta lukijoille.

Rikastetut julkaisut luovat säilyttämiseen ja saatavuuteen liittyviä haasteita. Alankomaissa vastuuta digitaalisten aineistojen säilyttämisestä ja saataville tarjoamisesta on jyvitetty eri toimijoille. Alankomaiden kansalliskirjasto, Koninklijke Bibliotheek, vastaa julkaisujen säilyttämisestä ja eri tyyppisten tutkimusmateriaalien säilyttämisestä vastaavat organisaatiot, kuten Data Archiving and Networked Services (DANS) -instituutti ja Twenten yliopiston ja sekä Delftin että Eindhovenin teknologisen yliopiston yhteistyöorganisaatio 3TU.

Omat haasteensa tulevat rikastuksien ja julkaisujen välisten suhteiden säilyttämisestä. Kuka ottaa säilyttämisen vastuulleen, kun rikastukset ja julkaisut voivat sijaita eri varannoissa. Toinen haaste liittyy Sondervanin mukaan visualisointien pitkäaikaissäilyttämiseen.

Tutkimusdatan hallintaan on pyritty löytämään ratkaisuja muuallakin. Lorraine Beard esitteli Manchesterin yliopiston Manchester Data Management (maDAM) -projektia, jossa selvitettiin kestävää tapaa tutkimusdatan hallintaan. Projekti käynnistyi vuonna 2009.

Lähtökohtatilanteessa datan hallinta oli sekalainen: tutkimusdatan tallentamiseen käytettiin muun muassa erilaisia ulkoisia tallennusvälineitä. Lopputuloksena oli se, että yliopistossa datanhallinta ei ollut keskitetysti organisoitua tai hallittua. Muun muassa mitään varmuuskopiointisuunnitelmaa tai -ohjeistusta ei ollut tarjolla.

MaDAM-pilotissa pyrittiin kehittämään tutkimusdatan hallintamenetelmiä. Pilotissa kehitettiin datanhallinnan infrastruktuuria. Tutkijoille voitiin tarjota keskitetysti tallennustila ja välineitä metadatan tallentamiseen ja datan löydettävyyden parantamiseen. Lisäksi datan tallennusalusta mahdollistaa sen, että tutkija voi itse päättää jakaako dataansa vai ei.

Järkevä datanhallinta-alusta mahdollistaa Beardin mukaan muun muassa sen, että tutkimuskokeita ei tarvitse välttämättä toistaa vaan tutkimustulokset ovat kaivettavissa datavarannosta.

Advertisements

Keskustelu

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: Online Information 2011 « Sorvipenkki - 27.12.2011

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: