
plagal, Jenn3d 7, https://secure.flickr.com/photos/plagal/2147135961/
Toinen mielenkiintoinen käytännön esimerkki tuli The Press Associationilta. Jarred McGinnis esitteli kustantamon tekemää semantointityötä. Kustantamon haasteena on ollut
- sisältömäärän suuruus
- sisällöntuotannon nopeus
- sisältövarantojen määrä: sisältöjä säilytetään eri siiloissa ja formaateissa
- saada lisäarvoa tuottamistaan sisällöistään
- tarve yhdistää (mashup) erityyppisiä sisältöjä (pääkirjoituksia, videoklippejä, kuvia, leipätekstiä, listauksia jne).
Kustannustehokkuuden lisäksiThe Press Association tavoitteli sisältöjen joustavampaa räätälöintiä eri tarpeisiin: sisällöt ja metadata piti pystyä erottamaan toisistaan ja toteutuksen piti olla päätelaiteriippumaton.
Projektin myötä kiinnitettiin huomiota sisällönkuvailuun. Toimittajat sisällönkuvailevat itse juttujaan. Järjestelmää on automatisoitu siten, että se antaa suosituksia toimittajalle, millaisin termein kuvata juttua. Suositusjärjestelmä on itseoppiva. Sen antamat suositukset paranevat, mitä enemmän suositusjärjestelmää käytetään. Sisällönkuvailutyössä myös ennakoidaan: esimerkiksi ennen kuninkaallisia häitä järjestelmään syötettiin etukäteen hääjuhlallisuuksiin osallistuvien henkilöiden nimiä ja näiden välisiä sukulaissuhteita. H-hetkellä uutistuotannossa voidaan nopeammin hyödyntää valmiiksi tehtyjä kuvailuja.
Keskustelu
Trackbacks/Pingbacks
Päivitysilmoitus: Online Information 2011 « Sorvipenkki - 03.01.2012