Projekteissa nousi esiin keveys ja nopea liikkeellelähtö. Vaikka tavoitteena on tietenkin priimaluokan lopputuote, useammassa esityksessä todettiin, että liikkeelle kannattaa lähteä kevyesti, pienimuotoisella pilotoinnilla, josta saaduilla kokemuksilla projektia korjataan tarpeen mukaan.

Konferenssissa ei sinällään mitään mullistavaa keksitty. Ennemminkin kyse oli siitä, että esityksissä vahvistettiin jo olemassa olevia trendejä ja ajatuksia siitä, mihin suuntaan meidän tulisi kehittää verkkopalvelujamme. Lisäksi esille nousi loistavia käytännön esimerkkejä. Esityksistä jäi mieleen myös tilan haltuunotto: talonsisäistä osaamista halutaan lisätä ja vaikka yhteistyökuvioita onkin, data- ja teknologiaosaamista ei jätetä vain palveluntarjoajan kontolle.

Miltä tuntuu olla oikeassa?

Avainteemana olivat sekä avoimuus että standardit. Projektit pitkälti pyörivät tämän ympärillä: datavarannot halutaan tehokkaampaan käyttöön ja datan avaaminen nähdään vastaavan tuohon tarpeeseen. Siinä matkalla tarvitaan muun muassa standardeja ja hyvin dokumentoituja teknologisia ratkaisuja.

Avoimuuden historia puolestaan hyppäsi silmille kotimaassa. Työpöytäni äärestä näkee erinomaisesti huoneen ilmoitustaululle, jossa roikkuu Nelli-toimiston elokuun manifesti vuodelta 2008. Kuvailutieto vapaaksi kaikkien käyttöön… Avoimet rajapinnat… Nelli-toimisto iski komeasti ajanhermoon tuolloin. Käytännön toteutukset ovat meillä ja muualla seuranneet perästä. Pikkuhiljaa, mutta kuitenkin.