//
kirjastopalvelut, seminaarit

Standardit, standardit, standardit! Yhtenäisten menettelytapojen tärkeydestä

Lauren Manning, Standard Hotel Lobby, https://secure.flickr.com/photos/laurenmanning/4301403719/

Standard Hotel Lobby (Lauren Manning, https://secure.flickr.com/photos/laurenmanning/4301403719)

Laila Heinemann (Kansalliskirjasto) puhui maakuntakirjastokokouksessa standardeista. Kirjastoissa käytössä olevia standardityyppejä on useita erilaisia: tunnisteet (ISBN, ISSN…), formaatit (MARC, Dublin Core, ONIX…), säännöstöt (luettelointisäännöt, tilastointistandardit), protokollat (Z39.50, SRU…), koodistot (maa- ja kielikoodit, merkistöt…), muut tekniset standardit (RFID kirjastoille, kaukopalvelustandardi…). Miksi?

Syitä standardoinnille tuli useita, kuten yhteistoiminnan mahdollistaminen ja yhteentoimivuus. Standardit takaavat paremmin sen, että järjestelmät ja organisaatiot ovat liitettävissä toisiinsa.

Butte-Silver Bow Public Library, Standard Bakery, https://secure.flickr.com/photos/buttepubliclibrary/4070310282

Standard Bakery (Butte-Silver Bow Public Library, https://secure.flickr.com/photos/buttepubliclibrary/4070310282)

Standardit yhdistävät: ne muun muassa avaavat mahdollisuuksia alihankinnoille eräänä yhteistoiminnan muotona ja mahdollistavat esimerkiksi tuotteen osien valmistuttamisen hajautetusti.

Standardit avaavat asiakkaan näkökulmasta tilannetta: standardien noudattaminen ja standardien vaatiminen mahdollistaa, että voimme käyttää useampaa kuin yhtä laite-/järjestelmävalmistajaa.

Standardit ovat yksi väline myös arvioida yhteistyökumppaneita.

Sinällään standardin olemassa olo ei yksistään pelasta maailmaa – edes kirjastoa. Standardia pitää myös käyttää oikein ja/tai yhdessä sovitulla tavalla.

Puheeksi nousi MARC ja sen uudistuminen. Linkitetyn avoimen datan ja RDA:n myötä on huomattu, että MARC 21 -formaatti ei riitä. Formaatin ongelmana on muun muassa se, että se ei ole optimaalisesti koneluettavaa. Omat ongelmansa tulevat kielisidonnaisista kuvailuista (esim. tietyllä äidinkielellä ilmaistut sidottu-, nidottu-määritykset) jne.

MARC-formaatin ongelmana on myös kirjastospesifisyys: formaatti on kirjastoalan oma formaatti, joka ulkopuoliselle näyttäytyy lähinnä salatieteeltä. Alan ulkopuolelle MARC-formaatti ei ole tuttu ja yleinen formaatti. Tämä ei ole välttämättä este datan hyödyntämiselle alan ulkopuolella, mutta vähintäänkin hidaste. MARCin tilalle on kaipailtu yleisempää, laajemmin käytössä olevaa formaattia, mikä helpottaisi osaltaan bibliografisen metadatan hyödyntämistä, kun dataa avataan ulkopuolisille.

Kongressin kirjasto miettii seuraavaa vaihtoehtoa. Mahdollinen siirtyminen MARCista halutaan tehdä hallitusti: kokonaan ja laakista sitä ei olla lahtaamassa. Aikajänne on ehkä 10 vuotta, että käytössämme on seuraavan sukupolven formaatti.

Advertisements

Keskustelu

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: Kirjastojärjestelmätuuletusta « Sorvipenkki - 02.03.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: