//
kirjastopalvelut, seminaarit, verkkopalvelut

Kysely(puoli)tunti Axiellin edustajille

Alla kirjaston kautta Axielliin välitetyt järjestelmäkysymykset. Kysymyksiä lisäkysymyksineen tuli yli 30. Kysy, vastaa -sessio oli valitettavasti vain 30 minuuttia, joten kovin perinpohjaisesti aiheita ei voitu käsitellä. Aikaa per kysymys jäi vain noin 1 minuutti.

Vastaajina olivat Ensio Aikio, Anne Koivisto ja Esa Peltonen. Sovimme että vastauksia ei tarvitse antaa kirjallisesti. Alla olevat vastaukset ovat muistiinpanoistani. Kommentteja virheellisyyksistä, väärinkäsityksistä otan kiitollisuudella vastaan.

1. kysymys: Mitä johtopäätöksiä Axiell on tehnyt tähän astisista Aurora-käyttöönotoista? Viisi neuvoa uutta kirjastojärjestelmää suunnittelevalle kirjastolle.

Vastaus:

  1. varatkaa riittävästi aikaa käyttöönotolle
  2. tehkää käyttöönoton varrella tehtävät päätökset ajoissa
  3. tehkää esikonversio ja tutustukaa siihen
  4. aikatauluttakaa koulutukset riittävän aikaiseen vaiheeseen
  5. valmistautukaa siihen että työnkuva voi muuttua.

2. K: Miten Axiell näkee kirjastojärjestelmäkehitystyön:

  1. Miten Axiell varmistaa, että kirjastojen tarpeet tulevat kuulluksi?
  2. Onko kirjastojen tarpeet yhtenevät? Varsinkin kun tuote on monikansallinen.
  3. Löytyykö kirjastojen kehitystoiveista punainen lanka?
  4. Mitä Axiell toivoo kirjastoilta kehitystoiveiden suhteen?
  5. Onko Axiell tyytyväinen verkkokirjasto- ja perusjärjestelmätyöryhmän toimintaan: pystyykö Axiell hyödyntämään asiantuntijaosaamista, joka työryhmissä on?

V: Käytössä on sekä perusjärjestelmä- ja verkkopalveluasiantuntijaryhmä, joiden kautta Axiell saa tuotekehitykseen liittyvää palautetta järjestelmistään. Lisäksi kehitysideoita kerätään asiakaskirjastoilta. Punaisena lankana tällä hetkellä on useimmilta kirjastoilta tuleva toive yhtenäinen käyttöliittymä (Auroran osalta).

3. K: Kehityksen roadmap yleisesti: mitkä ovat Aurora-kehityssuunnitelman isot linjat? Isoimmat jutut, joita Axiell kehittää 2012 – 2013?

  1. Avoin data?
  2. Semanttinen web?
  3. Funktionaalinen luettelointi?

V: Web services -rajapinnat ovat rakenteilla ja osin käytössäkin. Kasvava tarve on keskitetyille tietovarannoille.

4. K: Micromark-esittelyssä BiBits-yritys lupaa uudet toiminnallisuudet ilmaiseksi Micromark-kirjastoille, mikäli näitä toiminnallisuuksia haluaa useampi kirjasto. Millainen hintapolitiikka Axiellilla on uusien toiminnallisuuksien suhteen?

V: Hintapolitiikasta Axiell ei halunnut puhua eikä kommentoida BiBitsiä kuin kysymällä onko ilmaisia toiminnallisuuksia olemassa?

5. K: Miten Axiell näkee UKJ-projektin? Mahdollisuus vai uhka?

V: Axiell seuraa projektia mielenkiinnolla. Avoimia ovat mahdolliselle yhteistyölle.

6. K: Mikä on Axiellin suhde avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmiin?

V: Avoimen lähdekoodin tuotteita Axiellilla on käytössä Arenassa. Kirjastojärjestelmäpuolella ei minkäänlaista suhdetta: avoimen lähdekoodin järjestelmät on tiilipaketti, jonka jälkeen pitää vielä rakentaa paketista se talo. Axiell keskittyy “valmistalotoimituksiin”.

Rajapintoihin liittyviä kysymyksiä tuli paljon eikä ehditty käydä läpi. Rajapintakysymyksiä olivat

  1. Mikä on Axiellin järjestelmien avointen rajapintojen tilanne? Milloin saamme Kansalliskirjaston neuvottelemat haravointi- ja web services -rajapinnat?
  2. Mitkä rajapinnat ovat vakiona mukana?
  3. Mitä rajapintoja tuetaan? Kansalliskirjaston standardisalkku?
  4. Mikä on Axiellin kanta ILS Discovery Interface Task Group (ILS-DI) -työryhmän rajapintasuositukseen? Aikoinaan Axiell kieltäytyi sitoutumasta suositukseen.
  5. Mitä mahdollisuuksia on esim. taloushallinnon tarpeisin saada liittymät laskutukseen ja kassapalveluihin? En halua mitään järjestelmäkohtaisia vaan yhden yleisen, joka välittää esim. Biz Talkin läpi data järjestelmästä toiseen.
  6. Axiellin kotisivulla Auroran tuotetiedoissa luvataan, että Aurora sisältää ”Standardit ja rajapinnat; SRU/SRW, SIP2, SMS, SMTP, ISO2709, XML, FTP, maksupääte, perintä yms”. Kuinka kattava tuki Aurorasta löytyy näille standardeille ja rajapinnoille? Esim. tukeeko Aurora 100 % kaikki SIP2-protokollan viestiparit? Jos ei, niin miksi ei, ja miten edetään jos kirjasto haluaisi tuen jollekin tietylle viestiparille?

Vastausten purkua alla kysymyskohtaisesti sikäli kuin sain kiinni ja muistiin vastauksia.

7. K: Mikä on Axiellin järjestelmien avointen rajapintojen tilanne? Milloin saamme Kansalliskirjaston neuvottelemat haravointi- ja web services -rajapinnat?

V: Kansalliskirjasto on moottori tässä asiassa. Rajapintaa on tehty Kansalliskirjastolle ja tarpeet ovat kasvaneet joten kehitystyötä jouduttiin tekemään lisää.

8. K: Mitkä rajapinnat ovat vakiona mukana?

V: Web services ja metadatan haravointirajapinta.

9. K: Mikä on Axiellin kanta ILS Discovery Interface Task Group (ILS-DI) -työryhmän rajapintasuositukseen? Aikoinaan Axiell kieltäytyi sitoutumasta suositukseen.

V: Suositukseen Axiell ei sitoudu edelleenkään, mutta Axiellin mukaan haravointirajapinta tukee suosituksen 1. tasoa ja web services tukee 2. ja 3. tasoa.

10. K: Axiellin kotisivulla Auroran tuotetiedoissa luvataan, että Aurora sisältää ”Standardit ja rajapinnat; SRU/SRW, SIP2, SMS, SMTP, ISO2709, XML, FTP, maksupääte, perintä yms”. Kuinka kattava tuki Aurorasta löytyy näille standardeille ja rajapinnoille? Esim. tukeeko Aurora 100 % kaikki SIP2-protokollan viestiparit? Jos ei, niin miksi ei, ja miten edetään jos kirjasto haluaisi tuen jollekin tietylle viestiparille?

V: Axiell ei tue protokollia 100 %:sti. Perusteluna oli se, että tukea ei ole esimerkiksi SIP2:n osalta sellaisille viestipareille, joita ei Axiellin mukaan kukaan ikinä käytä.

[Toim. huom.: Rajapintaosio meni harmillisen nopeasti ohi. Esimerkiksi tässä vastauksessa on paljon perattavaa lisää, kuten kuka määrittelee mikä on tarpeellista ja mikä ei? Seuraava steppi olisi se, että järjestelmien osalta ilmoitetaan selkeästi, millainen tuki esimerkiksi SIP2:lle on käytännössä. Mitä viestipareja tuetaan ja mitä ei? Tämä antaa myös kirjastoille mahdollisuuksia arvioida tilannetta.]

11. K: Kansallinen kaukolainamalli: olisiko valtakunnallinen tai Axiell kirjastojen välinen etälaina / kaukolainamalli mahdollinen?

V: Auroran Asetukset-sovelluksesta löytyy. Auroran Asiakaspalvelu-sovellukseen on tulossa. Järjestelmäntoimittajan näkökulmasta on oltava vakiintunut kaukolainastandardi, jonka päälle rakentaa.

12. K: Mitä mahdollisuuksia on integroida kirjastojärjestelmän toiminnallisuuksia kaupungin / kunnan vastaaviin toiminnallisuuksiin, esim. kirjastojärjestelmän hankintamodulin integrointi kaupungin / kunnan taloushallintosovelluksiin tiiviimmin, että molemmat järjestelmät antaisivat samoja lukuja ulos? Nyt Pallas elää ihan omaa elämää.

V: Pallaksen tuotekehitys loppui jo, joten sinne tällaisia integraatioita ei ole tulossa. Sen sijaan jos asiakas on Auroraan valmis näistä toiminnoista maksamaan, niin onnistuu.

13. K: Millaiset tilastot on tulossa? Tarvetta on monella saada muutakin tietoa toiminnan kehittämisen tueksi kuin vain OKM mallin mukaiset pelkistetyt tilastot. Tuleeko uusiin järjestelmiin vapaasti muokattavat tilastopohjat (voi ”oman maun mukaan” valita mitä asioita poimitaan)? Esim. mitä 40-vuotiaat naisasiakkaat lainasivat tammikuussa 2012 jne?

V: Määritykset ovat vaiheessa. Kysely on lähdössä työryhmille asiasta.

14. K: Koska PallasPro-kirjastoon voidaan asentaa Arenasta 2.0, noin kuukauden tarkkuudella, realistinen arvio?

V: Tuotettu ja testausvaiheessa. Origon ja PallasPron osalta tulossa kohtapuolin toimitukseen.

15. K: Arenan mobiiliulkoasu (ei MyLibrary-sovellus): onko tulossa koska tai saako sen itse tehdä?

V: Arenan 2.6-versiossa skaalautuvuus on tulossa. Mahdollista on että kirjasto tekee rajapinnan. Alusta on sen sijaan Axiellin tehtävä, johon ulkoasu ja sisältöliittymä on toteutettavissa.

16. K: Onko itsepalvelunouto-toiminto käytettävissä Aurorassa, jos ei niin koska saattaisi olla?

V: Kyllä.

17. K: Toimiiko osakohdeluettelointi? Pystyykö hakemaan yhtenäistettyjä nimekkeitä?

V: Osakohteita voi lisätä, poistaa ja muokata. Osakohteiden järjestyksen säätämistoiminto on työnalla. Toistaiseksi osakohteita ei saa pysymään siinä järjestyksessä kuin halutaan. MARC-kenttähaku työnalla. Arena 2.5 sisältää osakohteiden uudelleentoteutuksen, mm. haku.

18. K: Toimiiko Aurorassa paikalla olevien niteiden varaaminen, myös kimppajärjestelmässä? Miten järjestelmä ilmoittaa saapuneesta varauksesta virkailijalle?

V: Toimii.

19. K: Onko käytössä BTJ Arvo tai vastaava palvelu jonkin toisen aineistotoimittajan järjestelmään? Ollaanko kehittämässä vastaavanlaista toimintoa kausijulkaisutoimittajien järjestelmiin?

V: Kyllä BTJ Arvolle. Kausijulkaisujärjestelmä on toteutuksen alla. Sitten alkaa integrointikysymysten ratkominen.

20. K: Koska kirjastojen sopimustilanne tullaan käymään läpi? Kattava kuvaus siitä, mistä maksetaan, mitkä asiat maksaa ja mitkä ei? Esim. lisensointimalli ja mitä tuki kattaa ja mitä ei, ei ole välttämättä täysin selvä kirjastokentällä. Käytäntö ei ole aina oikein looginen nyt ja siellä tuntuu olevan eroa sillä kuka tukipyyntöön vastaa tai mikä päivä on.

V: Sopimukset päivitetään asiakkaiden kanssa, mm. kuntaliitosten tapahtuessa ja järjestelmänvaihdossa. Sopimuksia ei uusita erikseen pelkästään uusimisen vuoksi.

21. K: Milloin saadaan myös Axiellin asiakkaille julkinen tiketöintijärjestelmä tukipyyntöjen jättämiseksi ja tukipyynnön tilanteen seuraamiseksi?

V: Vuonna 2013 ja tuolloin käyttöönotettavassa tiketöintijärjestelmässä asiakkaat voivat seurata OMIA tukipyyntöjään, mutta ei kaikkia järjestelmään jätettyjä tukipyyntöjä.

22. K: Koska Aurora on ”valmis”? Eli milloin Axiell arvelee, että heillä on tuotannossa Aurora, jossa toimii suurin piirtein kaikki ne toiminnot, joita on nykyisissä järjestelmissä?

V: Axiellin näkökulmasta Aurora on jo valmis eli toimii. Vuonna 2013 Aurora on vielä valmiimpi.

23. K: Mihin asti nykyisten järjestelmien tuki pysyy?

V: Niin kauan kuin järjestelmillä on käyttäjiä (järkevissä suhteissa), niin tuki säilyy. Suomen viimeinen Origo-kirjasto voi joutua luopumaan kullannupustaan pakon edessä.

24. K: Miksi silverlight käytössä?

V: Toimii Axiellin mukaan hyvin työasemarajapinnassa ja sen käytössä on Axiellin mukaan hieman eri näkökulma kuin esimerkiksi HTML 5:n suhteen toiminnallisuus olisi.

25. K: Koska Arena tulee HTML5-yhteensopivaksi?

V: Kesäksi on valmistumassa Arena 2.6 ja tuon version mukana on tulossa HTML 5 -yhteensopivuus.

26. K: Jos Arenasta tehdään HTML5-yhteensopiva, tuleeko siitä eri laitteille skaalautuva malli?

V: Skaalautuva malli tulee, eli 2.6-jälkeinen elämä on ns. appsiton.

27. K: Öppna Bibliotek -malli: Jos kirjastot haluavat kaataa kaiken sosiaalisen metadatan (vinkit, kommentit, tähdet jne) verkkokirjastoista yhteen varantoon, joka ei ole Axiellin palvelu, onko tähän valmiudet?

V: Web services -rajapinnalla voidaan hyödyntää dataa muuallakin. Rajapinnat taas vastassa: pitää neuvotella ja sopia miten purkit saadaan linkitettyä keskenään jne.

28. K: Milloin verkkokirjasto on kunnossa ja milloin tiedonhaut pelittää?

V: Versio 2.5 on suunnattu tiedonhaun parantamiseen. Versio 2.0:aan on tulossa natiivihaku Aurora-järjestelmiin.

29. K: Voiko Axiell julkaista verkkokirjastossa käytössä olevista SOLR-tarkenteista tiedon esim. pdf:nä kotisivuillaan?

V: Asia on nyt työnalla.

[Toim. huom.: kysymyksen taustat avautuvat erinomaisesti Matti Lassilan bloggauksesta http://www.kaukomieli.net/2010/09/17/areenalla-auringossa-axiell-arena-ja-tarkka-haku/.]

Advertisements

Keskustelu

5 thoughts on “Kysely(puoli)tunti Axiellin edustajille

  1. Kiitos Petri!

    #6 Täydennettäkööt, että FinMARC->MARC21 -konversio tehdään USEMARCONilla, joka on avointa lähdekoodia ja jota kirjastoihmiset voivat itsekin vapaasti käyttää datansa tarkasteluun ja manipulointiin.

    #7 Axiellin Web Services rajapintakuvauksia pantataan, olisi tärkeää saada rajapinnan kuvaus liikkeelle ASAP, jo ennenkuin pinta varsinaisesti on käytettävissä. Tieto siitä mitä rajapinta tekee ja edes mitä koko käsite ”rajapinta” tarkoittaa on erittäin hämärä ilman sitä, eivätkä kirjastot tiedä edes mistä puhutaan ilman näitä dokumentteja. Saadaksesi yleiskuvan mitä tällanen rajapinta tekee, katso Axiell ALMA -rajapinnan kuvaus, jonka tanskalaiset ystävämme DBC:llä ovat asettaneet saataville http://dl.dropbox.com/u/791/Alma/AlmaMessage.xsd. Kiitos heille!

    Rajapintojen kehittämisen ongelmat olivat merkittävä tekijä siinä että vuonna 2011 tehty työ KDK:n parissa ExLibriksen Primolla ei päässyt etenemään.

    #8 ALMA on myös mukana, sillä se on Auroran ja Arenan välinen yhteys, mutta ei sitä välttämättä itse pääse käyttämään.

    #14 Meillä Vaskissa on ollut asennettuna noin kuukauden.

    #15 Liferayhin pohjaava Arena voisi olla mobiiliystävällinen jos vain haluaisimme. CSS:llä, hyvällä sivusuunnittelulla (esim. palstojen määrän karsimisella) ja kenties JavaScriptillä maustamisella mobiiliystävällisyys olisi toteutettavissa heti tänään, omana tai teetätettynä työnä. Emme ole tässä asiassa mitenkään riippuvaisia Axiellista vaan kyvystämme/halustamme guuglata ”how to make my website mobile friendly” tms. ja käyttää muutama tunti opetteluun ja kokeiluun.

    #21 (ja muutamat muutkin kohdat) Tänään, osoitteessa http://projektit.kirjastot.fi/projects/aurora sekä http://projektit.kirjastot.fi/projects/arena. Molemmat ovat kaikille kirjastoille yhteiset. Minusta on erittäin tärkeää että tätä hallinnoivat kirjastot itse, mahdollisesti yhdessä Axiellin kanssa. Odottaminen ei enää ole oikea ratkaisu! Axiell-asiakkaiden on toimittavat yhdessä. Avoin ja yhteinen tiketointi mukaan vaatimusmäärittelyihin ja sopimuksiin. Todettakoot, että kaikkia asioita ei kannata tiketoida yhdessä.

    #29 Lisäksi tarvitaan tieto miten indeksointi tapahtuu, eli mistä MARC-kentistä luetaan mitä tietoa minne, ja miten tietoa manipuloidaan tässä prosessissa.

    Posted by mace | 17.03.2012, 11:56 pm
    • Hyviä pointteja! Kiitos.

      #7 Rajapintadokumentaatio olisi kyllä erinomainen avaus, kuuluu asiasta päätös sitten mille organisaatiolle tahansa.

      Posted by Petri | 20.03.2012, 4:13 pm
      • Joo todellaki, olen yrittänyt motkottaa asiasta mutta ei ole vielä edennyt että saataisi julkiseksi edes toiminnallista kuvausta. Olis kiva, ni tiedettäis edes mistä puhutaan. Ootko Petri nähnyt sen? Meillä Turussa on ollut se KDK:n myötä käytettävissä, on kyllä hauska dokumentti joka avaa mieltä että mitä juttuja voi tehdä. PRO-TIP: lue sitä ALMAn kuvausta (linkki yllä), se on pitkälti samanlainen ku AWS. Sen perusteella voi selittää sitten kollegoille että mikä hitto se semmoinen rajapinta edes on.

        Posted by mace | 20.03.2012, 7:35 pm
      • ALMAn rajapinnan kuvasta panttaavat organisaatiot ovat Kansalliskirjasto (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/yhteystiedot.html) sekä Axiell (http://www.axiell.fi). Kyselkääs kaikki muutkin sieltä sitä dokumenttia liikkeelle sieltä. Eikös nimenomaan me kirjastot olla juuri tästä, eli dokumenttien saatavilla olemisesta kiinnostuneita? 😉

        Posted by mace | 20.03.2012, 7:41 pm

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: Kirjastojärjestelmätuuletusta « Sorvipenkki - 04.03.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: