//
kirjastopalvelut, tiedonhallinta

Wikipedia tutkijoiden käytössä

Sattumoisin ja samoihin aikoihin tuli vastaan kaksi kirjoitusta tutkimusmaailman suhteesta Wikipediaan: Marko Maunulan kirjoitus Kuka pelkää Wikipediaa? Professori Suomen kuvalehden verkkosivuilla ja Alex Batemanin Scientists should be publishing on WIkipedia Wiredissä.

Marko Maunulan kirjoituksessa on kytkös avoin tiede -ajatteluun: Internetin monipuolinen hyödyntäminen, datan ja informaation helpompi saavutettavuus antavat parempia mahdollisuuksia oman ajattelun kehittämiseen ja uudenlaiseen tutkimustyöhön. Meillä ajattelua laittoi aikoinaan alulle Tutkimusparvi-ryhmä.

Bateman antaa kiinnostavan esimerkin Wikipedian hyödyntämisestä oman tutkimuksen popularisoinnissa ja Wikipedian tarjoama mahdollisuus sekä tutkijoille että maallikoille tehdä yhteistyötä. Batemanin tutkimusryhmä käyttää Wikipediaa työkalunaan: ryhmä on siirtänyt tutkimuksensa dokumentoinnin Wikipediaan, jonne tutkimusryhmä kirjoittaa tutkimistaan RNA-molekyyleista ja -perheistä artikkeleita. Artikkelit ryhmä lataa takaisin omalle sivustolleen: http://rfam.sanger.ac.uk/

Idea hahmottuu esimerkkiartikkelilla Hammerhead ribozyme (type I): tutkimusryhmän kotisivulta artikkeli löytyy osoitteesta http://rfam.sanger.ac.uk/family/RF00163. Sivulla oleva kuvaus on ladattu englanninkielisen Wikipedian aihetta käsittelevästä artikkelista: https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Hammerhead_ribozyme

Wikipedian artikkeleista otetaan säännöllisiä kopioita tutkimusryhmän kotisivulle sitä mukaa kuin artikkeleita muokataan.

Hyödyt:

  • näkyvyyttä verovaroin tuotetulle tutkimukselle
  • tutkimustulokset avoimesti kiertoon kaikille kiinnostuneille
  • myös maallikot voivat antaa oman panoksensa tekstien editointiin esimerkiksi kielioppivirheiden osalta.

Henk.koht. nostattavia ja merkityksellisiä kirjoituksia myös kirjastojen näkökulmasta. Tiettyjä paralleeleja oli helppo vetää meillä keskustelunalla oleviin teemoihin järjestelmien yhteentoimivuudesta ja datan/informaation avoimuudesta. Luettelointidatan avaaminen vapaammin hyödynnettäväksi verkossa antaa erään mahdollisuuden lisätä työmme vaikuttavuutta. Batemanin tutkimusryhmän tapa hyödyntää Wikipediaa puolestaan on ovela esimerkki siinä, miten hyödyntää jo olemassa olevia palveluita omassa toiminnassa. Kirjastopuolella vastaavaa kuviota olisi järkevää rakentaa esimerkiksi Sivupiirin kirjavinkkien tai Kirjasammon sisältöjen hyödyntämisessä paikallisten kirjastojen verkkokirjastoissa.

Yhteentoimivuus ja avoimuus toivon mukaan näkyvät vaatimuksina muun muassa järjestelmien

  • standardinmukaisuuden dokumentoinnista
  • standardinmukaisuuden kehittämisestä.
Advertisements

Keskustelu

3 thoughts on “Wikipedia tutkijoiden käytössä

  1. Esimerkkinä käytetty toimintamalli saattaa toimia johonkin rajaan asti RNA-molekyylien tutkimuksessa, mutta Wikipedian käyttäminen uuden tutkimustiedon dokumentointiin on valitettavasti monesta syystä ongelmallista. Wikipedian peruslähtökohtiin kuuluu se, ettei sitä ole tarkoitettu uuden tiedon julkaisemiseen (vaikka tiedot perustuisivat tutkimukseen), vaan kaiken sen sisältämän tiedon pitää perustua julkaistuihin lähteisiin. Lisäksi haasteena on se, ettei asiantuntijoiden tekemillä päivityksillä ole yhtään sen enempää painoarvioa kuin kenenkään muunkaan tekemillä päivityksillä. Hyvän esimerkin tähän liittyvistä ongelmista saa esim. seuraavasta Timothy Messer-Krusen Chronicle of Higher Educationiin kirjoittamasta artikkelista:

    http://chronicle.com/article/The-Undue-Weight-of-Truth-on/130704/

    Wikipedia ja tutkijat -teemasta on sinänsä käyty keskustelua jo aivan Wikipedian alkuvaiheista lähtien, ks. esim. oma yhteenvetoni muutaman vuoden takaa:

    http://blogs.helsinki.fi/digikirjasto/2007/05/08/post-10/

    Posted by Jyrki Ilva | 14.05.2012, 8:01 am
    • Kiitos hyvästä tarkennuksesta! Wikipedian käyttö ei tosiaan ole ristiriidaton ratkaisu, ja muotoseikoista varmasti riittää paljon vääntämistä puolesta ja vastaan. Se mikä minua sytytti tuossa esimerkissä oli ennenkaikkea työskentelymetodin muutos ja sen toteutus: tutkimus saatiin tuotua erittäin julkiselle areenalle (tässä tapauksessa Wikipedia) ja tulosten työstäminen talkoistettiin näppärästi.

      Posted by Petri | 14.05.2012, 8:11 pm

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: Herbert van de Sompel, Paint-yourself-into-corner Infrastructure « Sorvipenkki - 29.10.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: