Rijksmuseumin vuosi – datan avausta ja tutkimusprojekteja

Alankomaiden Rijksmuseumilla on tänä vuonna painotuksena sekä avoin data että yhteistyöprojektit ja informaation vaihto muun muassa hollantilaisten yliopistojen kanssa.

Geertje Jacobs keskittyi esityksessään Amsterdamin yliopiston semanttisen webin tutkimusryhmän kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Rijksmuseum on työskennellyt semanttisen webin parissa muun muassa Cultural Heritage Information Presentation (CHIP) -projektissa. Lopputuloksena yhteistyöstä on syntynyt annotaatiotyökalu ja Rijksmuseumin metadatan avaamisesta avoimena datana. Annotoinnissa keskitytään kuvailemaan muun muassa kuvateoksia peruskysymysten kautta

• kuka
• mitä
• missä
• milloin.

Rijksmuseum on mukana myös COMMIT-tutkimusprojektissa, joka pyrkii yhdistämään tieteellisiä ja ei-kaupallisia ICT-organisaatioita. Tutkimusprojekti päättyy kesäkuussa 2015. Rijksmuseum on yhteistyökumppaneineen mukana erilaisissa kuvahakuun ja konenäköön liittyvissä alaprojekteissa. Tutkimuskokonaisuuden nimi on Socially-enriched access to linked cultural media.

Tutkimusprojekteissa on kehitelty annotointivälineitä visuaalisen aineiston sisällönkuvailuun. Annotointityökalujen käyttöaluetta ollaan laajentamassa tutkijayhteisön ulottuville, jotta nämä voivat muun muassa tagittaa Rijksmuseumin kokoelmia. Rijksmuseumin tavoitteena on yhteisöllistää sisällönkuvailua niche sourcing -hengessä: kyse ei ole crowdsourcingista, jossa talkoistetaan mahdollisimman monia vaan tavoitteena on talkoistaa mukaan ne asiantuntijat, jotka ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita yhteistyöhön ja joilla oletetaan olevan eniten tietoa hanskassa tietystä osa-alueesta.

Jacobs kiteytti tutkimusprojekteista tiivistyneiksi opeiksi, että tärkeää on

• yhteistyö organisaatioiden välillä
• lopputuloksen määrittely ja realististen odotusten luominen. Innovatiivinen projekti vie oman aikansa organisaatiossa ennen kuin käsissä on työkalu tuotantokäyttöön eli projektin resursoinnissa on huomioitava tämä.

Tämän lisäksi Rijksmuseum on avannut dataansa, muun muassa kuvia museon kokoelmista CC0-lisenssillä. Datan pohjalta on kehitetty Jacobsin mukaan n. 16 sovellusta. Metadataa on myös haravoitu muihin tietokantoihin (Kennisnet, Artstor, Les 2.0).