//
avoimuus, kirjastopalvelut, seminaarit, tiedonhaku, tiedonhallinta

Lukas Koster, Primo at the University of Amsterdam : Technology vs Real Life

Vaikka aiheena oli Primo-sovelluksen käyttöönotto Amsterdamin yliopiston kirjastossa, Koster totesi, että esitys pyrkii olemaan yleispätevä puheenvuoro järjestelmäasioista. Huomiot eivät Kosterin itsensä mukaan koske vain Primoa. vaan jokaista vastaavaa sovellusta.

Koster lähti liikkeelle määrittelemällä hakutyökalu/discovery tool -käsitettä. Työkalulle on ladattu paljon odotuksia: hakutyökalun pitäisi tarjota pääsy kaikkeen kirjastojen sisältämään informaatioon. Akateemisessa ympäristössä työkalun pitäisi tukea monenlaista toimintaa: opettamista, tutkimista ja hanskata kaiken päälle monenlaisia aineistolajeja.

Nykytilanteen ongelmia ovat Kosterin mukaan nämä:

  1. emme pysty haravoimaan kaikkea dataa
  2. emme pysty indeksoimaan dataa yksiselitteisesti (unambiguously)
  3. emme löydä yhdellä haulla kaikkea tarvitsemaamme.

Hakutyökalun haravointitoiminto on periaatteessa simppeli: haravoidaan eri tietokannasta metadataa keskitettyyn indeksiin, johon tarjotaan loppukäyttäjälle pääsy erityisen käyttöliittymän kautta. Indeksejä tarvitaan vähintään kaksi:

  1. paikallinen indeksi, joka on vain oman organisaation käyttöön
  2. jaettu metadataindeksi, joka on laajempaan käyttöön.

Teoriassa (teknisesti) me löydämme kaiken yhdellä haulla. Ongelmia tulee siitä, että tietokantoja tippuu helposti pois käytöstä, jos palveluntarjoajat eivät anna tietokantoja haravoitavaksi. Lopputulos on se, että kaikesta mahdollisesta vain 10 – 15 % on haravoitavissa. Hakutyökalut ovat siis käytännössä enempi vähempi rajoitettuja hakutyökaluja.

Toimintalogiikka

Järjestelmätoimittaja ei välttämättä kerro toimintaperiaatteita. Kyse on yleensä liikesalaisuuksista. Ymmärrän sen kyllä, mutta, kuten Kosterkin nosti esiin, kirjastoammattilaisen näkökulmasta tällaiset tiedot ovat tärkeitä oman tietokannan, palvelujen kehittämisessä ja tarjoamisessa.

Datarakenteen (data structure) kohdalla sama juttu: tämän avaaminen ei onnistu liikesalaisuuksien vuoksi.

Koster kritisoi tilannetta ja minäkin kritisoin tilannetta. Järjestelmien tulisi olla avoimempia monella eri tasolla, muun muassa toimintaperiaatteiden ja datarakenteen. Läpinäkyvämpään tilanteeseen pitäisi päästä joko niin, että järjestelmäntoimittaja ja kirjastot pystyvät asiasta sopimaan, tai niin, että järjestelmävalinnoissa jo tehdään valinnat tämän mukaan.

Mainokset

Keskustelu

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: EMTACLaamassa : huomioita yhdestä konferenssista « Sorvipenkki - 17.11.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: