//
avoimuus, kirjastopalvelut, kulttuuri, seminaarit, tiedonhallinta, verkkopalvelut

Niitä näitä -osasto eli hajahuomioita emtacl12-esityksistä

The Winner takes it all? APIs and Linked Data -esitys kelasi läpi erilaisia aiheeseen liittyviä projekteja ja toteutustapojen hyviä ja huonoja puolia. Mielenkiintoinen oli WW1 discovery project, jossa rakennettiin hakuliittymä ensimmäiseen maailmansotaan liittyviin aiheisiin. Dataa haravoitiin erilaisista palveluista rajapintojen kautta. Projekti toimi myös mallisuorituksena muille vastaaville hankkeille. Mukaan ympättiin myös paikkatietoa muun muassa Google Maps -palvelun kanssa. Haasteita olivat

  • monenlaisista lähteistä tulevien monenlaisten sisältöjen aiheuttamat ongelmat datan yhdistelyyn
  • sisältöjen puute (muun muassa kuvien ja paikkatiedon osalta)
  • sisältöjen lisensoinnit eivät ole välttämättä avoimia
  • ohjelmointirajapintojen puute.

Toisena projektina mainittiin JISC-rahoitteinen Linking Lives, jonka pohjatekniikka perustuu linkitetyle datalle. Palvelu on hakuliittymä, jonka kautta löytyy yksilöihin/henkilöihin liittyvää informaatiota. Avaindata palveluun otettiin Archives Hubista.

Esityksen johtopäätöksiä olivat:

  • sekä rajapintoja että linkitettyä dataa tarvitaan
  • ohjelmointirajapinnat (API) tarjoavat hyödyllisiä työkaluja ja kevyen lähestymistavan
  • linkitetty data hyödyntää webin arkkitehtuuria (yhteentoimivuus ja kuilujen umpeenlapiointi)
  • linkitetty data antaa mahdollisuuksia hyvin monenlaiselle käytölle
  • loppukäyttäjää on ajateltava: linkitetty data ei saa olla itsetarkoitus vaan pitäisi miettiä mihin ongelmiin tekniikalla vastataan
  • työkaluja tarvitaan
  • yhteistyötä tarvitaan.

Sharon Favaro pohti esityksessään (Designing tools for the 21st century workflow), kuinka kirjasto voi tukea tutkimusprosessia. Tutkimusprosessiin kuuluu monenlaista osa-aluetta, kuten tiedonhaku, informaationhallinta, tiedon arviointia jne. Favaron mukaan kirjastot eivät vieläkään tunne riittävän syvällisesti prosessia. Kirjastojen tarjoama tuki tutkimukselle ei kaikilta osin vastaa kysyntää: Favaron mukaan tutkijat toivovat välineitä informaationhallintaan ja tähän huutoon ei Favaron mielestä täysin vastata. RIstivetoa syntyy siitä, että opiskelijoilla on puutetta ICT-osaamisessaan ja kirjastot puolestaan keskittyvät tietokantahakujen opettamiseen. Opiskelijat eivät esimerkiksi tunne Google Scholaria, pilvilaskentaa/hajautettua laskentaa (cloud computing) tai Mendeleytä ja esimerkiksi noita sopisi kirjastojen puffata oppilaille.
Favaronin johtopäätöksiä

  • kirjastojen ei pidä keskittyä vain tiedonhakuteemaan tutkimusprosessissa
  • tutkimustyön tukemiseksi kirjastojen tulisi tehdä tutkimustyönkulkujen analyysi ja käyttäjätutkimusta. Käyttäjäkunta on tunnettava, jotta pystymme miettimään kuinka parantaa toimintaamme
  • informaatiovarantojen käyttötapoja/-tarkoituksia muuallakin kuin tutkimusvaiheessa.

Brian Kellyn tulevaisuuskatsauksesta (What Next for Libraries?) jäi mieleeni kehotus avoimen datan hyödyntämiseen kirjastoissa. Hyviä käyttökohteita ovat Kellyn mukaan esimerkiksi tilastodatan myllääminen ja erilaisten analyysien kaapiminen kirjastodatasta.

Advertisements

Keskustelu

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: EMTACLaamassa : huomioita yhdestä konferenssista « Sorvipenkki - 26.11.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: