//
kirjastopalvelut, seminaarit, tiedonhaku, tiedonhallinta, verkkopalvelut

Emtacl12: lopputulemia

Lähdin emtacliin kuulemaan, millainen käsitys tuollaisella otoksella tieteellisiä kirjastoja ja puhujia on kirjastojen suunnasta. Yksiselitteistä ja tuttua juttua:

  • avoimet rajapinnat
  • linkitettyä dataa, semanttista webiä
  • tiedonhakuvälineitä, jotka ovat älykkäitä kuten käyttäjänsäkin. Tieonhakupalveluja, jotka kysyttäessä palauttavat muutakin kuin näppäriä, aakkostettuja teoslistoja
  • yhteentoimivuutta.

Mielenkiintoista oli tee-se-itse-henki mikä pirskahteli iloisesti esiin hanke-esittelyissä, esimerkiksi Chalmersin Scigloo. Tämä oli ehkä oireellista kuten konferenssin twiittivirtakin, jossa suhtauduttiin varsin skeptisesti järjestelmätoimittajien kykyyn klaarata kirjastot muun muassa samalle tasalle muiden verkon tiedonhakupalvelujen kanssa.

Tee-se-itse-henki ei ole ollut vain kirjastomaailman ilmiö. Sama henki nousi esiin myös CIDOC-konferenssissa, josta bloggasin kesällä (ks. CIDOC12-bloggaukseni). Kiinnostava esimerkki CIDOCista on Georg Hohmannin esittelemä Objektkatalog (ks. tarkemmin Germanisches Nationalmuseumin semantointiprojektista).

Germanisches Nationalmuseumissa käytössä oleva Objektkatalog päädyttiin rakentamaan itse, koska toisaalta käytössä oli hyvin pitkään käytössä ollut dokumentointijärjestelmä, jonka päälle oli helpointa rakentaa hakukäyttöliittymä itse. Lisäksi käytössä oli kuvien hallintajärjestelmä, joka oli museon itsensä rakentama. Museossa oli lisäksi osaamista sekä dokumentointijärjestelmän käyttöönotosta että kuvien hallintajärjestelmän käyttöönotosta. Tämä osaaminen helpotti uuden käyttöliittymän rakentamista.

Ulkopuolisen järjestelmäntoimittajan käyttämistä vaikeutti se, että kovin helppoa ei ole Hohmannin mukaan löytää ulkopuolisia osaajia, joille olisi tuttu museon käyttämät metadatastandardit, kuten Categories for the Description of Works of Art (CDWA) ja Lightweight Information Describing Objects (LIDO) tai linkitetty data siten, että myös museon tarpeet tulisi huomioiduksi.

Käyttöliittymän hallinnointi on helppoa, kun sekä osaaminen että hallintamahdollisuudet ovat museolla itsellään. Museo arvostaa myös täydellistä mahdollisuutta hallita omaa dataansa.

Luetteloinnille, datan kuratoinnille tuli eräänlainen kunnianpalautus. Erilaiset projektit osoittavat, että hyvien sisältöpalvelujen luominen helpottuu kun tarjolla on hyvää dataa, joka on standardinmukaista ja helposti hyödynnettävää. Ehkä luvassa on luetteloinnin ja sisällönkuvailun renessanssi.

Coylen tulevaisuuden toive on hyvä:

#emtacl12 #future I want roving web-based librarians who can pop up and help searchers (@karencoyle https://twitter.com/karencoyle/status/253450581300105217)

Advertisements

Keskustelu

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: EMTACLaamassa : huomioita yhdestä konferenssista « Sorvipenkki - 26.11.2012

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: