//
kirjastopalvelut, seminaarit, tiedonhaku, tiedonhallinta

Luetteloinnista ja sisällönkuvailusta IFLA 2012:ssa

Kiersin IFLA 2012:ssa luettelointia ja metadatan hallintaa käsitteleviä sessioita. Aloitin luettelointisessiolla, jonka nimi oli runollisesti Inspired moments in cataloguing. Hyvä sessio. Tarjolla oli sekä teoriaa että käytännön esimerkkejä. Luettelointia käsiteltiin myös New futures for bibliographic data formats: reflections and directions — UNIMARC Core Activity -sessiossa.

Luettelointisessioissa nousivat esiin loppukäyttäjä ja verkkokirjastot. Monessa puheenvuorossa pohdittiin, miten luettelointidata vastaa loppukäyttäjän tarpeisiin vai vastaako se. Kiinnostavimmasta päästä tähän teemaan liittyviä esityksiä oli Zhai Xiaojuanin ja Nie Nan esitys The Gap between users and cataloging. Pääpointtina esityksessä oli se, että luettelointi on tärkeä loppukäyttäjät ja kirjastoaineiston yhdistävä tekijä. Ylistyslaulu laadukkaalle ja  monipuoliselle luetteloinnille ja sisällönkuvailulle.

Esityksen pohjana oli Nanjingin yliopiston kirjastossa tehty loppukäyttäjätutkimus, jossa selvitettiin millaiset käyttäjäkokemukset ovat tiedonhausta verkkokirjastossa (OPAC), teosten löytämisestä kokoelmista ja kuinka halukkaita käyttäjät ovat kehittämään kirjaston luettelointidataa. Tutkimuksen käyttäjät olivat yliopiston opettajia ja oppilaita.

Tulokset osoittavat, että sisällönkuvailua ja luokittelua olisi hyvä miettiä uusiksi. Tämä kävi ilmi myös Rosa Maria Galvãon esityksessä (UNIMARC – Understanding the past to envision future, http://conference.ifla.org/past/ifla78/92-galvao-en.pdf). Galvãon mukaan käsillä on iso murros kirjastodatan ja sisältöjen hallinnan suhteen. Tätä muutosta ruokkivat FRBR ja web-teknologiat, erityisesti semaweb.

Myung-Ja Han näki esityksessään yhdeksi vastaukseksi sisällönkuvailun ja luetteloinnin muutostarpeille semanttisen webin teknologioiden hyödyntämisen (Metadata with levels of description : new challenges to catalogers and metadata librarians).

Tähän pohjautuva esimerkki oli Ranskan kansalliskirjaston edustajalla Vincent Boulet’lla esityksessään Information infrastructure for user needs. Boulet mainitsi erityisesti auktoriteettidatan, jonka avulla saadaan kokoon tekijöiden verkko ja miten erilaiset tekijät linkittyvät toisiinsa.

Esimerkkinä Boulet’lla oli data.bnf.fr, joka sisältää sekä kokotekstejä että kuvailudataa teoksista. Dataa on myllytetty RDF:ksi ja linkitetyksi dataksi, jotta datan käytettävyyttä saataisiin parannettua.

Luetteloinnin ja sisällönkuvailun ongelmana Zhai Xiaojuanin ja Nie Nanin mukaan on se, että käyttäjäpalaute ei saavuta luettelointiprosessiin osallistuvia. Nanjingilaisen käyttäjätutkimuksen mukaan käyttäjät ovat kiinnostuneita osallistumaan kirjastopalveluiden parantamiseen luettelointidatan osalta. Haasteena on luetteloinnin ja loppukäyttäjien välinen kuilu: luettelointiprosessi sikäläisessä kirjastossa kulkee kirjastojärjestelmän workflow-painottuneen arkkitehtuurin määrittelemiä latuja pitkin. Tämä työprosessi ei puhujien mukaan vastannut loppukäyttäjien odotuksia ja tarpeita kaikin osin. Arkkitehtuurin määrittelemä luettelointiprosessi ei tue loppukäyttäjän ja luetteloijan välistä yhteistyötä.

Verkkokirjastohaun tehokkuus, aineiston löytäminen, sisällönkuvailu, luettelointi

Käyttäjätutkimuksen mukaan käyttäjät olivat sitä tyytymättömämpiä tiedonhaun kattavuuteen kuin mitä enemmän käyttäjät lukivat/käyttivät kirjaston kokoelmia. Haun tehokkuuden lisäämiseksi panostettiin sisällön kuvailuun.

Kyselyyn osallistuneet olivat halukkaita osallistumaan kokoelmien sisällönkuvailuun. Yliopistolaisista yli 80 %:a paljon lukevista vastanneista olivat halukkaita osallistumaan ns. wiki-luettelointiin (wiki cataloging). Yli 32 %:a vastanneista oli halukkaita antamaan tagittamisella oman panoksensa löydettävyyden parantamiseen. Noin 50 %:a vastanneista oli halukkaita tuottamaan teosarviointeja. Millaiset prosenttilukemat meillä saisi vastaavassa tutkimuksessa?

Johtopäätöksissään Zhai ja Nie tulivat siihen tulokseen, että kirjastojärjestelmien toimintaperiaatetta olisi sitäkin syytä harkita. Perusteellinen ratkaisu olisi kirjastojärjestelmän uudelleensuunnittelu käyttäjä-lähtöisen arkkitehtuurin mukaiseksi ja tuossa avainsanoja ovat järjestelmän sisäisen arkkitehtuurin modulaarisuus ja avoimet ohjelmistoalustat (open-platform). Avoimet rajapinnat mainittiin myös. Johtopäätösosio kannattaa vähintään lukea Zhain ja Nien abstraktista: siellä on kiinnostavia kuvauksia muun muassa luettelointiprosessista uudenlaisessa järjestelmäympäristössä.

Aineistolajien muuttuessa ja käyttäjien tarpeiden eläessä on tarve miettiä uusiksi sisällönkuvailua/luettelointia ja sen rakenteisuutta. Myung-Ja Hanin mukaan uuden metadataskeeman luomisessa/sisällönkuvailun ja luetteloinnin kehittämisessä tarvitaan luetteloijia ja muita metadatan parissa työskenteleviä kirjastolaisia, käyttäjiä ja kunkin sisältöalueen asiantuntijoita.

Mainokset

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: