//
kirjastopalvelut, seminaarit, tiedonhallinta

Datakuratointi ja kirjastot

thefuturistics, 500 bottles of beer on the floor, https://secure.flickr.com/photos/thefuturistics/3670273234/

thefuturistics, 500 bottles of beer on the floor, https://secure.flickr.com/photos/thefuturistics/3670273234/

The role of libraries in data curation, access and preservation : an international perspective -sessiossa kelattiin läpi, mitä e-tieteelle ja datanhallinnalle kuuluu kirjastoalan näkökulmasta. Laskennallisen tieteen työkalujen yleistyessä on keskusteluissa nousemassa esiin kysymys siitä, kuinka hallinnoida dataa (storing and retrieving).

Session puheenvuoroissa kirjastoilla nähtiin oma roolinsa tuossa työssä (ks. esim. Susan Reilly, The role of libraries in supporting data exchange). Datanhallinta, kuten datan tallentaminen ja käytettäväksi saattaminen, nähtiin jatkumoksi siinä osaamisrepertuaarissa, mikä alalta löytyy. Haasteita löytyy jo pelkästään tiedottamisessa alan ulkopuolelle: vaikka kirjastolla ja kirjastolaisilla olisi selkeä käsitys omasta tontistaan datakuratoinnin saralla, ei tämä ole välttämättä tutkijoille ja muille kirjastonkäyttäjille tuttua.

Tutkimusdatan merkitys on toki tiedostettu monella foorumilla. Erilaisia aiheeseen liittyviä julkaisuja, kannanottoja, suunnitelmia on tehty jo pitkän aikaa, esimerkiksi ARL 2006, NSB 2005, RIN 2008, OECD 2007.

Teemaa käsitteli muun muassa Achim Osswald (The role of libraries in curation and preservation of research data in Germany: findings of a survey), joka esitteli saksalaisten tieteellisten kirjastojen roolia tutkimusdatan kuratointihommissa kartoittanutta tutkimusta.

Datanhallinta (datamanagement) on nousemassa tärkeäksi aiheeksi, mutta Osswaldin mukaan tällä hetkellä ei ole yhteisymmärrystä kenen tonttia tämä osa-alue on. Samantapaiselta vaikutti tilanne Kanadassakin. Lynn Copeland esitteli (National Research Data Initiatives in Canada) kanadalaisten tutkimuskirjastojen (Canadian Association of Research Libraries, CARL) toimintaa datanhallinnan puolella. Visiona on rakentaa datanhallinta-infrastruktuuri, joka mahdollistaa julkisin varoin tuotetun datan uudelleenkäytön: datan kokoamisen, pitkäaikaissäilytyksen ja tutkimusdatan saavutettavuuden. Lisäesimerkkejä samanhenkisestä kirjastolaisten pyrkimyksestä ottaa datanhallinta hanskaansa tuli Miggie Picktonilta hänen esityksessään Leading from the library: data management initiatives at the University of Northampton.

Toiminta Saksassa on ollut jossain määrin sattumanvaraista eri tiedekunnissa ja oppiaineissa systemaattinen datan hallinnointi ja jakaminen ovat olleet riippuvaisia henkilöiden omasta aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta. Osaamiskentän moninaisuuskin tuo omat virityksensä kuvioon; tätä puolta on käsitellyt muun muassa Sheila Corall (2008) Research Data Management -esityksessään.

Onko kirjastolla käsitteet ja roolimallit kasassa datakuratoinnissa? Osswaldin mukaan ei. Sisältöasiantuntijuus on perinteisesti nähty vahvaksi osaamisalueeksemme. Tämän rinnalle olisi tarvis sähköisten sisältöjen ja verkkopalvelujen asiantuntijoille. Esitys tiivistyi lopulta kirjastoalan opintoihin: Osswaldin mukaan alan opinnoissa pitäisi noteerata datakuratointitaitojen tarvis. Ainakin Saksassa siis.

Mainokset

Keskustelu

Ei kommentteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: