//
kirjastopalvelut

Yleistä konferenssista ja käytäväkeskusteluiden antia

Guangzhou, kaupunkimaisemaa. (c) Petri Tonteri, 2013

Guangzhou, kaupunkimaisemaa. (c) Petri Tonteri, 2013

Päivien aikataulutus oli jämäkkä ja hillumiset oli karsittu minimiin. Aamuisin kokoonnuimme klo 8 hotellin pihaan ja klo 8.15 lähdettiin bussilla kohti konferenssipaikkaa. Päivä päättyi noin klo 17 – 18 pintaan. Konferenssin ohjelmassa puolestaan ohjeistettiin täsmällisesti miten konferenssissa käyttäydytään:

  • seuraa aikatauluja ja tule ajoissa paikalle
  • tule konferenssitilaan 10 minuuttia ennen ja asetu paikallesi
  • sammuta kaikki langattomat laitetaan. Kunnioita esiintyjiä pysymällä hiljaa paikallasi
  • älä polta tupakkaa sisätiloissa
  • huolehdi konferenssimateriaaleista ja muusta arvomateriaalista. Jos kadotat jotain, ota yhteyttä henkilökuntaan
  • seuraa vapaaehtoistyöntekijöitä kuljetuksiin varattuihin busseihin.

Homma toimi pitkälti kuten oli ohjeistettu.

Esityksissä nousivat pääteemoiksi:

  • monikulttuurisuus ja kansalaisten integroituminen yhteiskuntaan. Monikulttuurisuus on kirjaston johtajan mukaan merkittävä muutostrendi Kiinassa ja kirjastoilla roolinsa tässä tilanteessa. Monikulttuurisuuteen reagointi oli nostettu myös kirjaston kehityssuunnitelmaan. Varsinkin Vancouverilla oli monia mainioita projekteja tähän liittyen
  • kirjastojen kehittäminen
  • kohdennetut palvelut: ei samaa pullaa kaikille vaan palvelujen räätälöintiä kohderyhmien mukaan.

Monissa esityksissä heitettiin esimerkkejä toiminnasta, jossa oli vahva yhteiskunnallinen eetos mukana. Yksi esimerkki oli kodittomien työllistäminen Birminghamin uuden kirjaston rakennustöihin. Los Angelesin kirjastolla oli liikuttava Heart Gallery -adoptointiprojekti sekä muita yhteiskunnan toimijoita mukaan sitouttava kirjaston kehittämissuunnitelman luontiprosessi.

Yhteiskunnallisen roolin ottamisesta käy esimerkkinä Jekaterinburgin kaupunginkirjasto, joka on ottanut yhdeksi perustehtäväkseen toimia eräänlaisena välittäjänä kaupunginhallituksen (city government) ja kansalaisten välillä.

Kaupungissa avattiin 1997 pormestarin kirjasto, ja tuo nimi on otettava kirjaimellisesti. Kirjastossa kansalaisilla on mahdollisuus tavata ja keskustella erilaisista mielen päällä olevista asioista pormestarin ja muiden kaupungin virkamiehien kanssa. Kirjaston kokoelmat puolestaan keskittyvät kaupungin hallintoon liittyviin dokumentteihin. Kirjasto pyrkii olemaan informaatiosilta kansalaisten ja hallinnon välillä tarjoamalla aineistoja ja foorumin vuoropuhelulle.

Käytäväkeskusteluissa tuli käytyä läpi alan kuulumisia usealta mantereelta. Vancouverilaisen vieraan kanssa keskustelimme sikäläisestä kirjastojärjestelmätilanteesta. Kirjastojärjestelmänä Vancouverin kaupunginkirjastossa on Horizon, johon ollaan kuulemma suht tyytyväisiä. Ohjelmiston toimittajana on SirsiDynix. Yhteistyösuhde järjestelmätoimittajan kanssa on sellainen, että kehitystyön hoitaa SirsiDynix ja kaupunginkirjasto vastaa järjestelmän ylläpidosta muuten. Vancouverin edustaja oli hämmästynyt kuullessaan meidän tavastamme ulkoistaa osaaminen: kirjastojärjestelmän ostaminen ylläpitopalvelut ulkoistettuna ei kuulostanut olevan tuttua Kanadan suunnalla.

Elektronisen aineiston osalta Kanadassa on samantapainen tilanne kuin meillä. Kustantajat ovat varovaisia ja aineistoja ei paljon ole tarjolla. Vancouverin kaupunginkirjastolla ovat neuvottelut menossa parin kustantajan kanssa ja aineistojen lisensoinnista keskustellaan. E-kirjojen osalta toiveissa on tiiviimpi integrointi kirjastojärjestelmään ja oheisiin järjestelmiin. Kaupunginkirjasto ei haluaisi vain tarjota tietokantaa, josta voi hakea, mitä jossain muualla on. Toiveissa on, että esimerkiksi verkkokirjastosta saisi suoraan elektronisen aineiston käyttöön.

Vancouverin kaupunginkirjasto oli siirtynyt kesäkuun 2013 alussa uuteen työkäytäntöön, joka kuulosti vastaavantapaiselta kuin Metso lentoon -konsepti. Kiinteitä palvelutiskejä oli poistettu ja henkilökunta otti aktiivisemman roolin kirjastotilassa ja hakeutui asiakkaiden luo. Yksi esimerkki sikäläisestä no problem -meiningistä oli asiakkaiden työskentelypisteiden koodittaminen: kullakin työpisteellä on oma yksilöllinen numeronsa, ja sen sijaan, että asiakkaan pitäisi apua tarvitessaan lähteä työpisteestään hakemaan apua, hän voi lähettää tekstiviestin/soittaa henkilökunnalle tarvitsevansa apua ja kertoa työpisteensä koodin, jotta henkilökunta osaa paikalle. Jos tuohon lisäisi vielä yhteydenottomahdollisuuksi chatin tai sähköpostittamisen henkilökunnalle, olisi suht laajat mahdollisuudet tavoitella apua henkilökunnalta.

Kaupunginkirjasto valmisteli palvelukulttuurin muutosta yli vuoden: vastuuhenkilöt tekivät keskustelukierroksia kirjastoyksiköissä ja kirjastojen muutostarpeesta keskusteltiin perusteellisesti. Keskustelujen jälkeen helmikuussa 2012 kirjaston johto julkaisi katsauksen, mitä tarvitsisi tehdä, jonka jälkeen muutostyötä lähdettiin tekemään.

Surabayassa Indonesiassa on puolestaan tehty vastaavanlaisia pop up -tempauksia kuin meillä liikkuva kirjasto. Hauskan kuuloinen oli phone book -projekti, jossa puhelinkoppeihin vietiin tarjolle poistettuja kirjoja. Surabayalaiset ovat kuulemma olleet innostuneita hankkeesta. Alueella on myös viritetty paikallisen hackerspace-yhteisön ja kirjaston välistä yhteistyökuviota. Sikäläisessä hackerspace-yhteisössä on erilaisia tietokoneasiantuntijoita ja insinöörejä. Yhteisöllä ei ole omia tiloja, joten hakkerit järjestävät tilaisuuksia kotonaan.

Esittelin puheenvuorossani yllätyskassi-, liikkuva kirjasto ja Kirjatin mediamatka -projektit. Kirjatti-hahmo sai kiitoksia kirjastolaisilta. Yleisö ei siltä seisoviltaan ostanut ajatusta liikkuvasta kirjastosta. Ehkä syy oli se, että Kiinassa ei välttämättä ole tarvetta tuontapaisille operaatioille. Tähän tulkintaan päädyin tutustuttuani sikäläisiin kirjastoihin. Sekä pääkirjaston että Sun Yat-sen -kirjaston lukusalit olivat ammuttuna täynnä viikonloppuisinkin. Kirjastotiloille näytti olevan kova kysyntä.

Yleisökysymyksissä haluttiin tarkentaa muun muassa miksi emme käytä kirjastoautoa ”liikkuvana kirjastona”? Miksi teemme hakeutuvaa kirjastotyötä? Eräitä perusteluja liikkuvallehan on olla näkyvillä ja hakeutua asiakkaiden luo. Tällä tavoin tavoitetaan ei-asiakkaitakin. Liikkuva kirjastomme on myös varsin notkea tapa lähteä liikkeelle kirjastorakennuksen ulkopuolelle.

Mainokset

Keskustelu

Trackbacks/Pingbacks

  1. Päivitysilmoitus: Metropolitan Public Libraries eli juttua Kiinan matkalta | Sorvipenkki - 31.08.2013

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: