Projekteissa nousi esiin keveys ja nopea liikkeellelähtö. Vaikka tavoitteena on tietenkin priimaluokan lopputuote, useammassa esityksessä todettiin, että liikkeelle kannattaa lähteä kevyesti, pienimuotoisella pilotoinnilla, josta saaduilla kokemuksilla projektia korjataan tarpeen mukaan. Konferenssissa ei sinällään mitään mullistavaa keksitty. Ennemminkin kyse oli siitä, että esityksissä vahvistettiin jo olemassa olevia trendejä ja ajatuksia siitä, mihin suuntaan meidän tulisi kehittää … Lue loppuun
Isossa-Britanniassa on tehty monenlaista määritystyötä datan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Yksi näistä on Joint Information Systems Committeen (JISC) organisoima Resource Discovery Taskforce (RDTF) -työryhmä, joka on määritellyt suuntaviivoja, miten Ison-Britannian kirjastojen, arkistojen ja museoiden (KAMujen) infrastruktuuria tulisi kehittää. Työryhmän visiossa perusideana on se, että muistiorganisaatiot tulee tarjota helppo, joustava ja jatkuva pääsy sisältöihin ja palveluihin. Tärkeää on, … Lue loppuun
Toinen mielenkiintoinen käytännön esimerkki tuli The Press Associationilta. Jarred McGinnis esitteli kustantamon tekemää semantointityötä. Kustantamon haasteena on ollut sisältömäärän suuruus sisällöntuotannon nopeus sisältövarantojen määrä: sisältöjä säilytetään eri siiloissa ja formaateissa saada lisäarvoa tuottamistaan sisällöistään tarve yhdistää (mashup) erityyppisiä sisältöjä (pääkirjoituksia, videoklippejä, kuvia, leipätekstiä, listauksia jne). Kustannustehokkuuden lisäksiThe Press Association tavoitteli sisältöjen joustavampaa räätälöintiä eri tarpeisiin: … Lue loppuun
Isossa-Britanniassa on avoin data -liikkeen myötä kasvanut paine lisätä julkisin varoin tuotetun datan hyödynnettävyyttä. British Libraryn (BL) edustaja Neil Wilson heitti McKinsey Global Institute arvion, jonka mukaan Euroopan valtioiden julkiset sektorit voivat saada datansa avaamisesta vuositasolla lisäarvoa 250 biljoonaa puntaa (Henke et al. 2011, 65). Metadatansa avaamisella BL halusi siirtyä teoriasta käytäntöön. Tavoitteena kirjastolla oli … Lue loppuun
Siinä missä IBM on pitänyt esillä big data -ajattelua, on Talis-yritys toiminut aktiivisesti semanttisen webin puolella. Taliksen edustajan Richard Wallisin vetämässä sessiossa pyrittiin hahmottamaan, miten linkitetty data ja semanttinen web voivat vastata big data -aikakauden haasteisiin. Wallis availi osaltaan, mitä big data tarkoittaa. Dataa syntyy nyt kutakuinkin 1,8 zettatavua (zettabytes). Vuonna 2015 dataa ennustetaan syntyvän … Lue loppuun
Big data -sessiota pohjusti jo ensimmäisenä päivänä konferenssin pj Stephen Dale avauspuheenvuorossaan ennustaessan big data -trendin kasvavan. Dalen esittämän arvion mukaan seuraavan 5 vuoden aikana luvassa on 800 %:n kasvu datamäärässä. Will Reilly (IBM) piti yrityspuheenvuoron big datasta ja totesi jo alkuun termin olevan sen verran uutuudenkarhea, että termin tarkka määritys on hakusessa. Tämän huomasi. … Lue loppuun
Vuonna 1992 perustettu Amsterdam University Press -kustantamo julkaisee yli 1400 nimekettä. Aihekenttään kuuluu humanistisen alan ja sosiaalistieteiden tutkimuksia. Jeroen Sondervan esitteli projektia, jossa kustantamo selvitettiin digitalisoitumisen ja avoimen datan tarjoamia mahdollisuuksia. Sondervanin esityksessä oli vastauksia joihinkin Boulderstonen esittämiin haasteisiin ja kysymyksiin. Nyt mentiin perinteisen e-julkaisukeskustelun tuolle puolen ja päästiin avaamaan mahdollisuuksia, joita digitalisoituminen antaa julkaisuille. … Lue loppuun
British Library (BL) on tehnyt paljon mielenkiintoista työtä bibliografisen metadatan jalostamisen saralla. Richard Boulderstone pohti esityksessään datan merkitystä tieteellisessä viestinnässä. Itsestäänselvyyshän on datan elintärkeys tutkimukselle. Kriittiseksi tekijäksi nousee sekä tutkimusdatan löydettävyys että arkistointimenetelmät. Datan täytyy löytyä helposti, olla käytettävissä uudelleen, olla linkitettävissä muihin tutkimuksiin ja toiminnan vaikuttavuuden pitäisi olla mitattavissa. Yhtenä haasteena on se, että … Lue loppuun
Paul Harwood esitteli Journal Usage Statistics Portal (JUSP) -projektia, jossa tavoitteena on tarjota yhden luukun palveluperiaatteella eri kustantajien toimittamien kausijulkaisujen käyttötilastoja. Samansukuiseksi palveluksi Harwood mainitsi meillä Suomessa kehitetyn ja käytetyn Haltin. JUSPin taustalla oli se lähtökohta, että impact factor on edelleen avainroolissa kun arvioidaan kausijulkaisun laatua ja käyttödata puolestaan vaikuttaa muun muassa hinnoittelumalleihin. Neuvotteluja käytäessä … Lue loppuun
Henry Langseth antoi norjalaisen esimerkin akateemisen kirjaston mobilisoitumisesta. Hän keskittyi esityksessään The Whole World in Your Hands : An Academic Library Going Mobile – A Norwegian Experience yliopistonsa mobiiliprojektiin. Lähtökohtainen tilanne Norjassa: suurimmalla osalla kotitalouksista on laajakaista (8 taloutta 10 taloudesta) 54 %:lla on älypuhelimet, 4/5 myydystä mobiililaitteesta on älypuhelimia tilastojen mukaan kuitenkin viimeisen 12 … Lue loppuun