Antti Pakarinen ja Timo Tuominen kertoivat kirjastot.fin labs-projektista.

Kehitysmenetelmät

Kehittämistyö projektissa on kirjasto- ja käytäntövetoista: projektissa kehitetään prototyyppejä, jotka konkretisoivat nopeasti ideoita, millaisia esimerkiksi voisivat olla nykyaikaiset ja kokonaisvaltaiset kirjaston verkkopalvelut. Eräässä mielessä kyse on myös kirjastojen verkkopalvelujen vaatimusmäärittelyjen tekemisestä, millaisia verkkopalveluja kirjastoilla pitäisi olla. Kehittämistyössä labs hyödyntää avoimen lähdekoodin alustoja, joista räätälöidään omien tarpeiden mukainen ja näköinen palvelu.

Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen ja prototyyppien dokumentointi osaltaan lisännevät labsin lopputulosten vaikuttavuutta: projektin lopputulokset ovat kenen tahansa (kaupallisten toimijoiden, kirjastojen jne) arvioitavissa, hyödynnettävissä ja jalostettavissa ja kuka tahansa hyödyntää projektissa käytössä olleita työvälineitä. Projektin myötä syntyvistä prototyypeistä on myös luvassa dokumentaatiota.

Labs nostattaa myös pohdittavaksi kirjastojen verkkopalveluiden ulkoistamista. Kirjastojen ei pidä ulkoistaa palveluiden määrittelyä, konseptointia ja näkemystä, vaan tekninen ylläpito ja palvelun rakentaminen. Mielenkiintoinen ajatus ja tässä olisi varmasti tilaa entistä tiiviimmälle verkostoitumiselle kirjastolaitoksen sisällä. Ehkä jonkinlaiselle LITA:maiselle organisoitumiselle olisi tarvetta?

Avoin data ja kirjastot

Avoin data on verkossa julkaistua, koneluettavassa muodossa olevaa raakadataa, joka on lisensoitu vapaasti kaikkien hyödynnettäväksi. HelMet-kirjastot julkaisivat juuri HelMet-tietokannan avoimena datalähteenä.

Miksi julkaista kirjastotietokanta avoimena datalähteenä? Avoimeen dataan ladataan monenlaisia lupauksia. Kirjastodata on arvokkaampaa kuin välttämättä (kirjastoalan ulkopuolella) ymmärretäänkään. Hyvälaatuiseen dataan varastoituu paljon potentiaalista käyttöarvoa, ja aikaisemmin kirjastodataa on voitu hyödyntää lähinnä vakiintuneiden järjestelmien ehdoilla. Avaamalla tätä dataa lisätään mahdollisuuksia datan hyödyntämiseen ja saadaan toivon mukaan enemmän käytännön esimerkkejä datan hyödyntämistavoista. Lisäksi julkisin varoin tuotetun datan tulisi olla lähtökohtaisesti avointa, ei suljettua. Avoin data edistää osaltaan järjestelmä- ja toimittajariippumattomuutta.

Valtakunnallinen musiikkikäyttöliittymä

Eräs syy musiikki.kirjastot.fi-musiikkikäyttöliittymän (MINO) rakentamiselle on musiikkikirjastotoimintaan kytkeytyvän verkkoläsnäolon keskittäminen. Tausta-ajatuksena on tarjota kirjastojen sisältöjä loppukäyttäjille entistä helpommin. Musiikkikäyttöliittymä on Drupal-julkaisujärjestelmän päälle rakennettu.

Taustalla on teoslähtöinen ajattelu: eri manifestaatiot (saman teoksen eri formaatit, esimerkiksi CD-levy, DVD-levy, nuottikirja jne) on lyöty yhteen ja esitetään osana teostietoja. Laadukas luettelointidata on yksi osa kokonaisuutta, mutta tuon lisäksi palvelu hyödyntää mashup-periaatetta: se pyrkii olemaan solmukohta verkossa, joka yhdistää dataa useammasta muusta lähteestä, esimerkiksi last.fm:sta, Librarythingistä, Kirjavälityksestä ja Spotifysta.

Palvelun ominaisuuksia on tarkoitus lisätä. Tavoitteena on myös kirjastotilan ja kirjastodatan yhdistäminen: palvelun yksi osa on hakutoiminto, ja sen lisäksi pyritään hyödyntämään esimerkiksi kirjastotilassa jollain tavoin ns. klikkailudataa, jota verkkopalvelussa alkaa kertyä, kun asiakkaat käyttävät palvelua.

Luettelointitiedot eivät tällä hetkellä päivity, mutta tarkoitus on täydentää tietoja joko automaattisesti tai manuaalisesti.