-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
The Winner takes it all? APIs and Linked Data -esitys kelasi läpi erilaisia aiheeseen liittyviä projekteja ja toteutustapojen hyviä ja huonoja puolia. Mielenkiintoinen oli WW1 discovery project, jossa rakennettiin hakuliittymä ensimmäiseen maailmansotaan liittyviin aiheisiin. Dataa haravoitiin erilaisista palveluista rajapintojen kautta. Projekti toimi myös mallisuorituksena muille vastaaville hankkeille. Mukaan ympättiin myös paikkatietoa muun muassa Google Maps … Lue loppuun
Sikäläistä kirjastoalan ulkopuolista data-aktivismia edusti Rune Martin Anderssonin puheenvuoro. Andersson on ollut rakentamassa trondheimilaista reittiopasta, jonka suomalaisia kollegoja ovat tamperelainen Repa-reittiopas ja Helsingin seudun liikenteen Reittiopas. Palvelun syntyhistoria oli onnekkaan onnettomuuden syytä: paikallisen bussiyhtiön verkkopalvelussa oli tietoturva-aukko, jonka kautta pääsi yhtiön bussien reaaliaikaisiin sijaintitietoihin. Tämän huomanneet data-aktivistit rakensivat ensimmäisen version reittioppaasta. Bussifirma suhtautui ensialkuun ymmärrettävästikin … Lue loppuun
Vaikka aiheena oli Primo-sovelluksen käyttöönotto Amsterdamin yliopiston kirjastossa, Koster totesi, että esitys pyrkii olemaan yleispätevä puheenvuoro järjestelmäasioista. Huomiot eivät Kosterin itsensä mukaan koske vain Primoa. vaan jokaista vastaavaa sovellusta. Koster lähti liikkeelle määrittelemällä hakutyökalu/discovery tool -käsitettä. Työkalulle on ladattu paljon odotuksia: hakutyökalun pitäisi tarjota pääsy kaikkeen kirjastojen sisältämään informaatioon. Akateemisessa ympäristössä työkalun pitäisi tukea monenlaista … Lue loppuun
Sain puhua Tampereen maakuntakirjastokokouksessa 17.2.2012 keskitetyistä kirjastojärjestelmistä, palvelukeskeisestä arkkitehtuurista, rajapinnoista, standardeista. Kaikesta hauskasta siis. Taustalähteinäni oli muun muassa Tuula Haaviston, Marja-Rii Jokisen ja Mace Ojalan Kirjastojärjestelmät nyt! ja Marshall Breedingin Opening up Library Systems through Web Services and SOA: Hype or Reality? -teos vuodelta 2009 (Library Technology Reports, 45 (8)). Juha Hakala on kirjoittanut hyvän … Lue loppuun
Helmikuussa on tarjolla erinomaisen kiinnostava seminaari avoimesta datasta Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Vastauksia haetaan kolmeen kysymykseen: Mitä kaikkea dataa kirjastoilla on? Mitä sovelluskohteita tälle datalle voisi olla kirjastoissa ja niiden ulopuolella? Miten kirjastojen datan avaamisessa kannattaa konkreettisesti edetä? Tilaisuus on kirjastoalan ammattilaisille kirjastojen tietojärjestelmien ja datan toimittajille kirjastomaailman ulkopuolisille kirjastodatasta kiinnostuneille ihmisille. Tarkempi ohjelma löytyy täältä: http://www.mahdollista.fi/16-2-2012-kirjaston-avoin-data-seminaari/
Projekteissa nousi esiin keveys ja nopea liikkeellelähtö. Vaikka tavoitteena on tietenkin priimaluokan lopputuote, useammassa esityksessä todettiin, että liikkeelle kannattaa lähteä kevyesti, pienimuotoisella pilotoinnilla, josta saaduilla kokemuksilla projektia korjataan tarpeen mukaan. Konferenssissa ei sinällään mitään mullistavaa keksitty. Ennemminkin kyse oli siitä, että esityksissä vahvistettiin jo olemassa olevia trendejä ja ajatuksia siitä, mihin suuntaan meidän tulisi kehittää … Lue loppuun
Isossa-Britanniassa on tehty monenlaista määritystyötä datan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Yksi näistä on Joint Information Systems Committeen (JISC) organisoima Resource Discovery Taskforce (RDTF) -työryhmä, joka on määritellyt suuntaviivoja, miten Ison-Britannian kirjastojen, arkistojen ja museoiden (KAMujen) infrastruktuuria tulisi kehittää. Työryhmän visiossa perusideana on se, että muistiorganisaatiot tulee tarjota helppo, joustava ja jatkuva pääsy sisältöihin ja palveluihin. Tärkeää on, … Lue loppuun
Isossa-Britanniassa on avoin data -liikkeen myötä kasvanut paine lisätä julkisin varoin tuotetun datan hyödynnettävyyttä. British Libraryn (BL) edustaja Neil Wilson heitti McKinsey Global Institute arvion, jonka mukaan Euroopan valtioiden julkiset sektorit voivat saada datansa avaamisesta vuositasolla lisäarvoa 250 biljoonaa puntaa (Henke et al. 2011, 65). Metadatansa avaamisella BL halusi siirtyä teoriasta käytäntöön. Tavoitteena kirjastolla oli … Lue loppuun
Vuonna 1992 perustettu Amsterdam University Press -kustantamo julkaisee yli 1400 nimekettä. Aihekenttään kuuluu humanistisen alan ja sosiaalistieteiden tutkimuksia. Jeroen Sondervan esitteli projektia, jossa kustantamo selvitettiin digitalisoitumisen ja avoimen datan tarjoamia mahdollisuuksia. Sondervanin esityksessä oli vastauksia joihinkin Boulderstonen esittämiin haasteisiin ja kysymyksiin. Nyt mentiin perinteisen e-julkaisukeskustelun tuolle puolen ja päästiin avaamaan mahdollisuuksia, joita digitalisoituminen antaa julkaisuille. … Lue loppuun
British Library (BL) on tehnyt paljon mielenkiintoista työtä bibliografisen metadatan jalostamisen saralla. Richard Boulderstone pohti esityksessään datan merkitystä tieteellisessä viestinnässä. Itsestäänselvyyshän on datan elintärkeys tutkimukselle. Kriittiseksi tekijäksi nousee sekä tutkimusdatan löydettävyys että arkistointimenetelmät. Datan täytyy löytyä helposti, olla käytettävissä uudelleen, olla linkitettävissä muihin tutkimuksiin ja toiminnan vaikuttavuuden pitäisi olla mitattavissa. Yhtenä haasteena on se, että … Lue loppuun
Sorvipenkki 