-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Lukulistalleni meni Kongressin kirjaston julkaisema aloite ”Bibliographic Framework as a Web of Data: Linked Data Model and Supporting Services”. Aloitteessa muotoillaan näkemystä uudeksi kirjastojen bibliografiseksi ympäristöksi, jossa bibliografinen olisi yhteentoimivampi muun verkkomaailman kanssa. Kyse on luonnoksesta, joka tulee vielä elämään. Aloitteessa esitellyn, MARCin korvaajaksi mainitun mallin nimi on Bibliographic Framework, BIBFRAME. Mallissa bibliografinen metadata leivotaan … Lue loppuun
Lähdin emtacliin kuulemaan, millainen käsitys tuollaisella otoksella tieteellisiä kirjastoja ja puhujia on kirjastojen suunnasta. Yksiselitteistä ja tuttua juttua: avoimet rajapinnat linkitettyä dataa, semanttista webiä tiedonhakuvälineitä, jotka ovat älykkäitä kuten käyttäjänsäkin. Tieonhakupalveluja, jotka kysyttäessä palauttavat muutakin kuin näppäriä, aakkostettuja teoslistoja yhteentoimivuutta. Mielenkiintoista oli tee-se-itse-henki mikä pirskahteli iloisesti esiin hanke-esittelyissä, esimerkiksi Chalmersin Scigloo. Tämä oli ehkä oireellista … Lue loppuun
The Winner takes it all? APIs and Linked Data -esitys kelasi läpi erilaisia aiheeseen liittyviä projekteja ja toteutustapojen hyviä ja huonoja puolia. Mielenkiintoinen oli WW1 discovery project, jossa rakennettiin hakuliittymä ensimmäiseen maailmansotaan liittyviin aiheisiin. Dataa haravoitiin erilaisista palveluista rajapintojen kautta. Projekti toimi myös mallisuorituksena muille vastaaville hankkeille. Mukaan ympättiin myös paikkatietoa muun muassa Google Maps … Lue loppuun
Urban Andersson ja Stina Johansson Chalmersin teknisen korkeakoulun kirjastosta esittelivät kirjaston rakentamaa julkaisupalvelua. Taustalla on yliopiston vuonna 2010 tekemä päätös open access -mandaatista. Chalmersin yliopiston kirjasto on julkaissut kaiken kaikkiaan vuodesta 2004 lähtien 36 000 teosta, joista 2 000 on open access -julkaisua. Hankkeessa yhteistyötä on tehty SwePubin ja OpenAIREn kanssa. SwePub on hakupalvelu, jonka … Lue loppuun
Sikäläistä kirjastoalan ulkopuolista data-aktivismia edusti Rune Martin Anderssonin puheenvuoro. Andersson on ollut rakentamassa trondheimilaista reittiopasta, jonka suomalaisia kollegoja ovat tamperelainen Repa-reittiopas ja Helsingin seudun liikenteen Reittiopas. Palvelun syntyhistoria oli onnekkaan onnettomuuden syytä: paikallisen bussiyhtiön verkkopalvelussa oli tietoturva-aukko, jonka kautta pääsi yhtiön bussien reaaliaikaisiin sijaintitietoihin. Tämän huomanneet data-aktivistit rakensivat ensimmäisen version reittioppaasta. Bussifirma suhtautui ensialkuun ymmärrettävästikin … Lue loppuun
Vaikka aiheena oli Primo-sovelluksen käyttöönotto Amsterdamin yliopiston kirjastossa, Koster totesi, että esitys pyrkii olemaan yleispätevä puheenvuoro järjestelmäasioista. Huomiot eivät Kosterin itsensä mukaan koske vain Primoa. vaan jokaista vastaavaa sovellusta. Koster lähti liikkeelle määrittelemällä hakutyökalu/discovery tool -käsitettä. Työkalulle on ladattu paljon odotuksia: hakutyökalun pitäisi tarjota pääsy kaikkeen kirjastojen sisältämään informaatioon. Akateemisessa ympäristössä työkalun pitäisi tukea monenlaista … Lue loppuun
Eirik Newth heitti arvioitaan, mitä tieteellisillä kirjastoilla on lupa odottaa tulevaisuudessa. Newth suhtautui tervehenkisen kriittisesti tulevaisuuden ennustamiseen. Newthin ensimmäinen (kieliposkinen) ennustussääntö ja disclaimer oli: älä tee tarkkoja ja varmoja ennusteita lähitulevaisuudesta. Newthin mukaan mielenkiintoisia/huomionarvoisia jo olemassa olevia ja mahdollisesti vahvistuvia trendejä ovat konsumerismin/kuluttajuuden tulo: designista on tullut merkittävä juttu. Hyvä toiminta ei riitä, myös muotoilun … Lue loppuun
Krista Godfrey käsitteli QR-koodeja ja niiden hyödyntämistä kirjastoissa. Kyse on markkinointivälineestä, jolla voidaan linkittää yhteen fyysiset kokoelmat ja virtuaalimaailma. Huomioitavia seikkoja: kuinka yleisiä mobiililaitteet ovat käyttäjäkunnassa. Eli löytyykö tarroille ns. kysyntää. digitaalinen kuilu: kaikilla ei ole älypuhelimia jne. tarrojen saavutettavuus ja käytettävyys niidenkin asiakasryhmien kohdalla, joilla voi olla näkö- tai liikkumisongelmia. Tällaiset asiat on huomioitava … Lue loppuun
Mumenthaler käsitteli esityksessään, kuinka kirjastot voisivat tehokkaammin ja systemaattisemmin hallinnoida innovointiprosessejaan ja reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Mobiilikommunikaation kehittyminen ja yleistyminen käy esimerkkinä tällaisesta muutoksesta, jonka kulkuun sinällään kirjastoilla on vähän sanomista, mutta johon pitäisi jotain kantaa ottaa. Innovaatiohallinnan (aka innovation management aka Research & Development (R&D)) tavoitteena on ns. vähemmän sattumia, enemmän seurauksia. Kyse on järjestelmällisestä … Lue loppuun
Greenall piti hyvän puheenvuoron ohjelmoijanäkökulmasta kirjastojen luettelointidatan tuottamiseen. Hän on myös blogannut esityksestään: https://brinxmat.posterous.com/definingdefying-reality-the-struggle-towards Greenall kritisoi kirjastojen tapaa hoitaa bibliografisen metadatan ylläpito. Taustalla ovat Greenallin työkokemukset Norjasta, jossa yleistä kuulosti Greenallin mukaan olevan se, että kirjastot hankkivat suurimman osan bibliografisesta datastaan kaupallisilta toimijoilta. Sen sijaan että kirjastot ulkoistaisivat täysin datan tuotannon, niiden pitäisi panostaa datan … Lue loppuun
Sorvipenkki 