-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Kiersin IFLA 2012:ssa luettelointia ja metadatan hallintaa käsitteleviä sessioita. Aloitin luettelointisessiolla, jonka nimi oli runollisesti Inspired moments in cataloguing. Hyvä sessio. Tarjolla oli sekä teoriaa että käytännön esimerkkejä. Luettelointia käsiteltiin myös New futures for bibliographic data formats: reflections and directions — UNIMARC Core Activity -sessiossa. Luettelointisessioissa nousivat esiin loppukäyttäjä ja verkkokirjastot. Monessa puheenvuorossa pohdittiin, miten … Lue loppuun
Lähdin emtacliin kuulemaan, millainen käsitys tuollaisella otoksella tieteellisiä kirjastoja ja puhujia on kirjastojen suunnasta. Yksiselitteistä ja tuttua juttua: avoimet rajapinnat linkitettyä dataa, semanttista webiä tiedonhakuvälineitä, jotka ovat älykkäitä kuten käyttäjänsäkin. Tieonhakupalveluja, jotka kysyttäessä palauttavat muutakin kuin näppäriä, aakkostettuja teoslistoja yhteentoimivuutta. Mielenkiintoista oli tee-se-itse-henki mikä pirskahteli iloisesti esiin hanke-esittelyissä, esimerkiksi Chalmersin Scigloo. Tämä oli ehkä oireellista … Lue loppuun
Urban Andersson ja Stina Johansson Chalmersin teknisen korkeakoulun kirjastosta esittelivät kirjaston rakentamaa julkaisupalvelua. Taustalla on yliopiston vuonna 2010 tekemä päätös open access -mandaatista. Chalmersin yliopiston kirjasto on julkaissut kaiken kaikkiaan vuodesta 2004 lähtien 36 000 teosta, joista 2 000 on open access -julkaisua. Hankkeessa yhteistyötä on tehty SwePubin ja OpenAIREn kanssa. SwePub on hakupalvelu, jonka … Lue loppuun
Vaikka aiheena oli Primo-sovelluksen käyttöönotto Amsterdamin yliopiston kirjastossa, Koster totesi, että esitys pyrkii olemaan yleispätevä puheenvuoro järjestelmäasioista. Huomiot eivät Kosterin itsensä mukaan koske vain Primoa. vaan jokaista vastaavaa sovellusta. Koster lähti liikkeelle määrittelemällä hakutyökalu/discovery tool -käsitettä. Työkalulle on ladattu paljon odotuksia: hakutyökalun pitäisi tarjota pääsy kaikkeen kirjastojen sisältämään informaatioon. Akateemisessa ympäristössä työkalun pitäisi tukea monenlaista … Lue loppuun
Otsikko voi olla kuiva, mutta esimerkkimateriaali on sitäkin rätväkämpi. Tallerås kuvasi metadatakokeiluja, joissa tutkittiin uusia tapoja kuvata norjalaisen black metal -skenen syntyä. Projektin haasteita olivat datan monilaatuisuus ja että dataa oli monessa eri lähteessä. Informaatiolähteitä olivat esimerkiksi televisiotaltioinnit, tekstilähteet (sanomalehdet ja kirjat), musiikkisisällöt (kuten konsertit ja radiolähetykset jne). Useat datalähteet monimutkaistivat datan haravointia. Tavoitteena oli … Lue loppuun
Seminaarin tiukin esitys tuli Karen Coylelta, joka pohti, miten kirjastopalvelut pitäisi ajatella uusiksi. Hän aloitti anekdootilla Open Library -palvelusta. Kyse on verkkopalvelusta, jonka rakentajat olivat kirjastoalan ulkopuolisia web-osaajia. Karenin rooli projektissa oli avata tekijöille, mitä kirjastodata on. Perusongelmaksi Karenilla nousi – ehkä luontevastikin – , miten hakutulokset saadaan aakkostumaan. Esimerkiksi teos The Catcher in the … Lue loppuun
Herbert van de Sompel pohti esityksessään tieteellistä kommunikointia (scholarly communication) ja miten tutkimusmaailma makaa digitaalisella kaudella. Iso teema Sompelin esityksessä oli tieteellisen työn muutos Internet-aikakaudella. Digitalisoitumisen myötä perinteisen tutkimuksen rinnalle ovat ilmaantuneet uudenlaiset ilmiöt, kuten datajoukot (datasets), ohjelmistot ja verkkokommunikointi. Digitalisoituminen on tehnyt tutkimuksesta dynaamisemman ja lisännyt toisaalta painetta tutkimustyön dynamisoitumiselle. Perinteiset tieteelliset julkaisut ovat … Lue loppuun
Alankomaiden Rijksmuseumilla on tänä vuonna painotuksena sekä avoin data että yhteistyöprojektit ja informaation vaihto muun muassa hollantilaisten yliopistojen kanssa. Geertje Jacobs keskittyi esityksessään Amsterdamin yliopiston semanttisen webin tutkimusryhmän kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Rijksmuseum on työskennellyt semanttisen webin parissa muun muassa Cultural Heritage Information Presentation (CHIP) -projektissa. Lopputuloksena yhteistyöstä on syntynyt annotaatiotyökalu ja Rijksmuseumin metadatan avaamisesta avoimena … Lue loppuun
Isossa-Britanniassa on tehty monenlaista määritystyötä datan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Yksi näistä on Joint Information Systems Committeen (JISC) organisoima Resource Discovery Taskforce (RDTF) -työryhmä, joka on määritellyt suuntaviivoja, miten Ison-Britannian kirjastojen, arkistojen ja museoiden (KAMujen) infrastruktuuria tulisi kehittää. Työryhmän visiossa perusideana on se, että muistiorganisaatiot tulee tarjota helppo, joustava ja jatkuva pääsy sisältöihin ja palveluihin. Tärkeää on, … Lue loppuun
Big data -sessiota pohjusti jo ensimmäisenä päivänä konferenssin pj Stephen Dale avauspuheenvuorossaan ennustaessan big data -trendin kasvavan. Dalen esittämän arvion mukaan seuraavan 5 vuoden aikana luvassa on 800 %:n kasvu datamäärässä. Will Reilly (IBM) piti yrityspuheenvuoron big datasta ja totesi jo alkuun termin olevan sen verran uutuudenkarhea, että termin tarkka määritys on hakusessa. Tämän huomasi. … Lue loppuun
Sorvipenkki 