-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Brian Gambles esitteli Birminghamin kaupunginkirjaston uuden päärakennuksen rakennusprojektia. Birminghamin ydinalueella asuu 1 miljoonaa henkilöä ja kaupunkialueella 5,2 miljoonaa henkilöä. Kaupunki on asukaspohjaltaan Euroopan monikulttuurisimpia ja nuorimpia. Kuvia uudesta rakennuksesta Guardianissa. Kirjastosta kirjoitti Economist: Library of Birmingham : It’s not all about the books. Hankkeen taustalla oli Gamblesin mukaan enempi vähempi koko kirjastotoiminnan uudelleen miettiminen. Pohdinnalle … Lue loppuun
IFLA 2012 -konferenssin luettelointisessioissa nousi esiin tarve löytää käytännöllisiä tapoja laittaa luettelointia uusiksi ja integroitua osaksi muuta informaatioympäristöä eli raa’asti yleistäen kutakuinkin Internetiä. Näin esimerkiksi Rosa Maria Galvãon esityksessä (UNIMARC – Understanding the past to envision future). Tuohon tarpeeseen vastasi puolestaan Anne-Lena Westrum, joka esitteli norjalaista Pode-projektia. Projektissa tutkittiin uusia tapoja hyödyntää kirjastotietokannan metadataa. Miten … Lue loppuun
Lähdin emtacliin kuulemaan, millainen käsitys tuollaisella otoksella tieteellisiä kirjastoja ja puhujia on kirjastojen suunnasta. Yksiselitteistä ja tuttua juttua: avoimet rajapinnat linkitettyä dataa, semanttista webiä tiedonhakuvälineitä, jotka ovat älykkäitä kuten käyttäjänsäkin. Tieonhakupalveluja, jotka kysyttäessä palauttavat muutakin kuin näppäriä, aakkostettuja teoslistoja yhteentoimivuutta. Mielenkiintoista oli tee-se-itse-henki mikä pirskahteli iloisesti esiin hanke-esittelyissä, esimerkiksi Chalmersin Scigloo. Tämä oli ehkä oireellista … Lue loppuun
The Winner takes it all? APIs and Linked Data -esitys kelasi läpi erilaisia aiheeseen liittyviä projekteja ja toteutustapojen hyviä ja huonoja puolia. Mielenkiintoinen oli WW1 discovery project, jossa rakennettiin hakuliittymä ensimmäiseen maailmansotaan liittyviin aiheisiin. Dataa haravoitiin erilaisista palveluista rajapintojen kautta. Projekti toimi myös mallisuorituksena muille vastaaville hankkeille. Mukaan ympättiin myös paikkatietoa muun muassa Google Maps … Lue loppuun
Urban Andersson ja Stina Johansson Chalmersin teknisen korkeakoulun kirjastosta esittelivät kirjaston rakentamaa julkaisupalvelua. Taustalla on yliopiston vuonna 2010 tekemä päätös open access -mandaatista. Chalmersin yliopiston kirjasto on julkaissut kaiken kaikkiaan vuodesta 2004 lähtien 36 000 teosta, joista 2 000 on open access -julkaisua. Hankkeessa yhteistyötä on tehty SwePubin ja OpenAIREn kanssa. SwePub on hakupalvelu, jonka … Lue loppuun
Sikäläistä kirjastoalan ulkopuolista data-aktivismia edusti Rune Martin Anderssonin puheenvuoro. Andersson on ollut rakentamassa trondheimilaista reittiopasta, jonka suomalaisia kollegoja ovat tamperelainen Repa-reittiopas ja Helsingin seudun liikenteen Reittiopas. Palvelun syntyhistoria oli onnekkaan onnettomuuden syytä: paikallisen bussiyhtiön verkkopalvelussa oli tietoturva-aukko, jonka kautta pääsi yhtiön bussien reaaliaikaisiin sijaintitietoihin. Tämän huomanneet data-aktivistit rakensivat ensimmäisen version reittioppaasta. Bussifirma suhtautui ensialkuun ymmärrettävästikin … Lue loppuun
Eirik Newth heitti arvioitaan, mitä tieteellisillä kirjastoilla on lupa odottaa tulevaisuudessa. Newth suhtautui tervehenkisen kriittisesti tulevaisuuden ennustamiseen. Newthin ensimmäinen (kieliposkinen) ennustussääntö ja disclaimer oli: älä tee tarkkoja ja varmoja ennusteita lähitulevaisuudesta. Newthin mukaan mielenkiintoisia/huomionarvoisia jo olemassa olevia ja mahdollisesti vahvistuvia trendejä ovat konsumerismin/kuluttajuuden tulo: designista on tullut merkittävä juttu. Hyvä toiminta ei riitä, myös muotoilun … Lue loppuun
Krista Godfrey käsitteli QR-koodeja ja niiden hyödyntämistä kirjastoissa. Kyse on markkinointivälineestä, jolla voidaan linkittää yhteen fyysiset kokoelmat ja virtuaalimaailma. Huomioitavia seikkoja: kuinka yleisiä mobiililaitteet ovat käyttäjäkunnassa. Eli löytyykö tarroille ns. kysyntää. digitaalinen kuilu: kaikilla ei ole älypuhelimia jne. tarrojen saavutettavuus ja käytettävyys niidenkin asiakasryhmien kohdalla, joilla voi olla näkö- tai liikkumisongelmia. Tällaiset asiat on huomioitava … Lue loppuun
Seminaarin tiukin esitys tuli Karen Coylelta, joka pohti, miten kirjastopalvelut pitäisi ajatella uusiksi. Hän aloitti anekdootilla Open Library -palvelusta. Kyse on verkkopalvelusta, jonka rakentajat olivat kirjastoalan ulkopuolisia web-osaajia. Karenin rooli projektissa oli avata tekijöille, mitä kirjastodata on. Perusongelmaksi Karenilla nousi – ehkä luontevastikin – , miten hakutulokset saadaan aakkostumaan. Esimerkiksi teos The Catcher in the … Lue loppuun
Herbert van de Sompel pohti esityksessään tieteellistä kommunikointia (scholarly communication) ja miten tutkimusmaailma makaa digitaalisella kaudella. Iso teema Sompelin esityksessä oli tieteellisen työn muutos Internet-aikakaudella. Digitalisoitumisen myötä perinteisen tutkimuksen rinnalle ovat ilmaantuneet uudenlaiset ilmiöt, kuten datajoukot (datasets), ohjelmistot ja verkkokommunikointi. Digitalisoituminen on tehnyt tutkimuksesta dynaamisemman ja lisännyt toisaalta painetta tutkimustyön dynamisoitumiselle. Perinteiset tieteelliset julkaisut ovat … Lue loppuun
Sorvipenkki 