-
Tilaa
Tilattu
Already have a WordPress.com account? Log in now.
Brian Gambles esitteli Birminghamin kaupunginkirjaston uuden päärakennuksen rakennusprojektia. Birminghamin ydinalueella asuu 1 miljoonaa henkilöä ja kaupunkialueella 5,2 miljoonaa henkilöä. Kaupunki on asukaspohjaltaan Euroopan monikulttuurisimpia ja nuorimpia. Kuvia uudesta rakennuksesta Guardianissa. Kirjastosta kirjoitti Economist: Library of Birmingham : It’s not all about the books. Hankkeen taustalla oli Gamblesin mukaan enempi vähempi koko kirjastotoiminnan uudelleen miettiminen. Pohdinnalle … Lue loppuun
Kotiseutuhistorian keräysprojektia esitteli Thobela Ngidi Durbanista. Durban on Etelä-Afrikan toiseksi isoin kaupunki. Kaupungissa asuu 3,5 miljoonaa asukasta. Alueella on 92 yleistä kirjastoa, 4 konttikirjastoa (container libraries) ja 2 kirjastoautoa. Vuonna 2008 käynnistyneen projektin nimi, ulwazi, on isiZulu-sana, joka tarkoittaa tietämystä (knowledge). Projektin tavoitteena on kerätä suullista perinnetietoa. Keräämismotiivina on perinteisesti vahvana ollut tarinankerrontaperinne, joka on … Lue loppuun
The role of libraries in data curation, access and preservation : an international perspective -sessiossa kelattiin läpi, mitä e-tieteelle ja datanhallinnalle kuuluu kirjastoalan näkökulmasta. Laskennallisen tieteen työkalujen yleistyessä on keskusteluissa nousemassa esiin kysymys siitä, kuinka hallinnoida dataa (storing and retrieving). Session puheenvuoroissa kirjastoilla nähtiin oma roolinsa tuossa työssä (ks. esim. Susan Reilly, The role of … Lue loppuun
IFLA 2012 -konferenssin luettelointisessioissa nousi esiin tarve löytää käytännöllisiä tapoja laittaa luettelointia uusiksi ja integroitua osaksi muuta informaatioympäristöä eli raa’asti yleistäen kutakuinkin Internetiä. Näin esimerkiksi Rosa Maria Galvãon esityksessä (UNIMARC – Understanding the past to envision future). Tuohon tarpeeseen vastasi puolestaan Anne-Lena Westrum, joka esitteli norjalaista Pode-projektia. Projektissa tutkittiin uusia tapoja hyödyntää kirjastotietokannan metadataa. Miten … Lue loppuun
Kiersin IFLA 2012:ssa luettelointia ja metadatan hallintaa käsitteleviä sessioita. Aloitin luettelointisessiolla, jonka nimi oli runollisesti Inspired moments in cataloguing. Hyvä sessio. Tarjolla oli sekä teoriaa että käytännön esimerkkejä. Luettelointia käsiteltiin myös New futures for bibliographic data formats: reflections and directions — UNIMARC Core Activity -sessiossa. Luettelointisessioissa nousivat esiin loppukäyttäjä ja verkkokirjastot. Monessa puheenvuorossa pohdittiin, miten … Lue loppuun
Lukulistalleni meni Kongressin kirjaston julkaisema aloite ”Bibliographic Framework as a Web of Data: Linked Data Model and Supporting Services”. Aloitteessa muotoillaan näkemystä uudeksi kirjastojen bibliografiseksi ympäristöksi, jossa bibliografinen olisi yhteentoimivampi muun verkkomaailman kanssa. Kyse on luonnoksesta, joka tulee vielä elämään. Aloitteessa esitellyn, MARCin korvaajaksi mainitun mallin nimi on Bibliographic Framework, BIBFRAME. Mallissa bibliografinen metadata leivotaan … Lue loppuun
Lähdin emtacliin kuulemaan, millainen käsitys tuollaisella otoksella tieteellisiä kirjastoja ja puhujia on kirjastojen suunnasta. Yksiselitteistä ja tuttua juttua: avoimet rajapinnat linkitettyä dataa, semanttista webiä tiedonhakuvälineitä, jotka ovat älykkäitä kuten käyttäjänsäkin. Tieonhakupalveluja, jotka kysyttäessä palauttavat muutakin kuin näppäriä, aakkostettuja teoslistoja yhteentoimivuutta. Mielenkiintoista oli tee-se-itse-henki mikä pirskahteli iloisesti esiin hanke-esittelyissä, esimerkiksi Chalmersin Scigloo. Tämä oli ehkä oireellista … Lue loppuun
The Winner takes it all? APIs and Linked Data -esitys kelasi läpi erilaisia aiheeseen liittyviä projekteja ja toteutustapojen hyviä ja huonoja puolia. Mielenkiintoinen oli WW1 discovery project, jossa rakennettiin hakuliittymä ensimmäiseen maailmansotaan liittyviin aiheisiin. Dataa haravoitiin erilaisista palveluista rajapintojen kautta. Projekti toimi myös mallisuorituksena muille vastaaville hankkeille. Mukaan ympättiin myös paikkatietoa muun muassa Google Maps … Lue loppuun
Urban Andersson ja Stina Johansson Chalmersin teknisen korkeakoulun kirjastosta esittelivät kirjaston rakentamaa julkaisupalvelua. Taustalla on yliopiston vuonna 2010 tekemä päätös open access -mandaatista. Chalmersin yliopiston kirjasto on julkaissut kaiken kaikkiaan vuodesta 2004 lähtien 36 000 teosta, joista 2 000 on open access -julkaisua. Hankkeessa yhteistyötä on tehty SwePubin ja OpenAIREn kanssa. SwePub on hakupalvelu, jonka … Lue loppuun
Vaikka aiheena oli Primo-sovelluksen käyttöönotto Amsterdamin yliopiston kirjastossa, Koster totesi, että esitys pyrkii olemaan yleispätevä puheenvuoro järjestelmäasioista. Huomiot eivät Kosterin itsensä mukaan koske vain Primoa. vaan jokaista vastaavaa sovellusta. Koster lähti liikkeelle määrittelemällä hakutyökalu/discovery tool -käsitettä. Työkalulle on ladattu paljon odotuksia: hakutyökalun pitäisi tarjota pääsy kaikkeen kirjastojen sisältämään informaatioon. Akateemisessa ympäristössä työkalun pitäisi tukea monenlaista … Lue loppuun
Sorvipenkki 