//
Juttuarkisto

kulttuuri

This category contains 8 posts

Kirjastot kolmansina tiloina: tapausesimerkkinä Vancouverin kaupunginkirjasto

Konferenssin esityksistä parhaimpia oli Vancouverin kaupunginkirjaston johtaja Sandra Singhin esitys ja artikkeli. Singh pohti esityksessään kolmas tila -käsitettä ja miten Vancouverin kaupunginkirjaston toiminnassa toteutuu käsite ja miten yleiset kirjastot vaikuttavat kolmansina tiloina kaupunkialueiden kehittämiseen. Isona teemana olivat yhteistyökuviot muiden Vancouverin kaupungin toimijoiden kanssa. Singh kiteytti kolmannen tilan olevan tila, jossa luodaan yhteisö. Kirjastot ovat Singhin … Lue loppuun

Niitä näitä -osasto eli hajahuomioita emtacl12-esityksistä

The Winner takes it all? APIs and Linked Data -esitys kelasi läpi erilaisia aiheeseen liittyviä projekteja ja toteutustapojen hyviä ja huonoja puolia. Mielenkiintoinen oli WW1 discovery project, jossa rakennettiin hakuliittymä ensimmäiseen maailmansotaan liittyviin aiheisiin. Dataa haravoitiin erilaisista palveluista rajapintojen kautta. Projekti toimi myös mallisuorituksena muille vastaaville hankkeille. Mukaan ympättiin myös paikkatietoa muun muassa Google Maps … Lue loppuun

Eirik Newth, Forecast for the academic library of 2025

Eirik Newth heitti arvioitaan, mitä tieteellisillä kirjastoilla on lupa odottaa tulevaisuudessa. Newth suhtautui tervehenkisen kriittisesti tulevaisuuden ennustamiseen. Newthin ensimmäinen (kieliposkinen) ennustussääntö ja disclaimer oli: älä tee tarkkoja ja varmoja ennusteita lähitulevaisuudesta. Newthin mukaan mielenkiintoisia/huomionarvoisia jo olemassa olevia ja mahdollisesti vahvistuvia trendejä ovat konsumerismin/kuluttajuuden tulo: designista on tullut merkittävä juttu. Hyvä toiminta ei riitä, myös muotoilun … Lue loppuun

Rijksmuseumin vuosi – datan avausta ja tutkimusprojekteja

Alankomaiden Rijksmuseumilla on tänä vuonna painotuksena sekä avoin data että yhteistyöprojektit ja informaation vaihto muun muassa hollantilaisten yliopistojen kanssa. Geertje Jacobs keskittyi esityksessään Amsterdamin yliopiston semanttisen webin tutkimusryhmän kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Rijksmuseum on työskennellyt semanttisen webin parissa muun muassa Cultural Heritage Information Presentation (CHIP) -projektissa. Lopputuloksena yhteistyöstä on syntynyt annotaatiotyökalu ja Rijksmuseumin metadatan avaamisesta avoimena … Lue loppuun

Kriittisessä tilassa : digitalisoituminen, lukeminen

Kriittisessä tilassa -päivässä puhui myös kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm, jonka otsikkona oli Kuka pelkää e-kirjaa. Ekholm kävi mainiosti läpi lukemisen tulevaisuutta. E-kirja on osaksi määrittelykysymys: puhutaanko lukulaitteesta, maksullisesta sähkökirjasta vai maksuttomasta verkkoaineistosta. Nyt puhe on sähköisistä sisällöistä. E-kirja-keskusteluiden taustalla on kaksi ristiriitaista ilmiötä. Toisaalta on “sähkökirja tulee ja vie perinteiset kirjat meiltä pois” -diskurssi. Toisaalta … Lue loppuun

Verkkokirjastopäivä: KDK:n asiakasliittymä

ELY-keskuksen järjestämässä Verkkokirjastopäivässä 7.10.2010. Ari Rouvari esitteli KDK:n asiakasliittymäohjelmistoa. Hankkeen johtava idea: loppukäyttäjän ei tarvitse miettiä organisaatiolähtöisesti, mistä tarvittava aineisto löytyy. Loppukäyttäjän ei tarvitse tietää, kuka on palveluntarjoaja asiakasliittymän takana, vaan kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineisto löytyy yhden asiakasliittymän takaa. Hanke käynnistyi kesällä 2008. Nyt ollaan siinä pisteessä, että asiakasliittymäohjelmisto on hankittu (eli Ex Libriksen … Lue loppuun

Kirjastovisioita

Opetusministeriö julkaisi Näkemyksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista -artikkelikokoelman. Julkaisussa on erilaisia visioita siitä, miltä kirjastolaitos näyttää 2035.

Kulttuurialojen arvonlisäys vuonna 2006

Tilastoista ja vaikuttavuudesta oli hieman puhetta jo aiemmin (The Future is here: vaikuttavuutta ja tilastoja). Kulttuurialan vaikuttavuuteen liittyy Tilastokeskuksen julkaisema tiedote (Kulttuurialat tuottivat 4,6 miljardin arvonlisäyksen vuonna 2006, 5.3.2009), jonka mukaan 2006 kulttuuri- ja joukkoviestintäalat tuottivat noin 4,6 miljardin euron arvonlisäyksen. Arvonlisäys oli tuolloin suurempi kuin matkailun sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan ja eräiden alku- ja … Lue loppuun