Raportti avoimesta tieteestä

Jos avoin tiede (open science) kiinnostaa, kannattaa tutustua Joint Information Systems Committee (JISC) julkaisemaan raporttiin. Open science at web-scale : Optimising participation and predictive potential -julkaisun on tarkoitus toimia keskustelualoitteena Isossa-Britanniassa ja se pohtii avoimeen tieteeseen kytkeytyviä ilmiöitä, kehityksen suuntaa ja merkitystä.

Avoimella tieteellä voidaan tarkoittaa tutkimusmetodien, -datan ja -tulosten jakamista vapaasti Internetin kautta, mikä mahdollistaa yhä tehokkaamman yhteistyön useiden tutkimusaiheesta kiinnostuneiden toimijoiden kesken. Mikko Heikkinen lainaa blogissaan (Avoin tiede – lyhyt johdatus, 2007) Bill Hookerin määritelmää, jonka mukaan avoin tiede koostuu viidestä osasta

Avoin pääsy: tuloksiin pääsee käsiksi rajoituksitta (esim. ilman maksua) ja niitä voi vapaasti uudelleenkäyttää.

Avoin tieto: raakadata on kaikkien käytettävissä.

Avoin lähde: analysoinnissa käytetään vapaan lähdekoodin ohjelmia.

Avoimet standardit: tieto jaetaan standardinmukaisilla tavoilla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää helposti ja myös automaattisesti.

Avoin lisensointi: em. asiat annetaan muiden vapaaseen käyttöön, ilman tieteen kehitystä rajoittavia ehtoja.

Suomessa tämänsuuntaista toimintaa on viemässä eteenpäin Tutkimusparvi (parvesta tässä blogissa).

Loppuraportti keskittyy erityisesti kolmeen osa-alueeseen

1. avoin tiede ja avoin muistikirjatiede: läpinäkyvät työskentelykäytännöt ja metodologioiden, datan ja tulosten saattaminen muiden käyttöön Internetin kautta
2. kansalaistiede, johon sisältyy vapaaehtoinen laskenta (volunteer computing): tietystä aiheesta kiinnostuneet vapaaehtoiset, joilla ei välttämättä ole tieteellistä koulutusta, suorittavat tiettyyn tutkimukseen liittyviä tehtäviä kuten havainnointia, mittaamista tai vaikkapa luovuttavat kotikoneensa laskentakapasiteettia tutkimuksen käyttöön. Vapaaehtoiseen laskentaan liittyvä hanke on esimerkiksi Rosetta@home (Wikipedia-artikkeli), jossa on kyse hajautetusta laskennasta. Kuka tahansa voi asentaa tietokoneelleen ohjelman, joka tekee taustalla laskentaa koneen ollessa joutilaana. Loppukäyttäjä voi myös osallistua tutkimustyöhön pelaamalla Foldit-peliä, jota pelaamalla autetaan tekemään ennusteita proteiinirakenteista. Tähän osastoon voinee laskea myös reCAPTHCHA-hankkeen, josta on kirjoittanut Mace Ojala (ReCAPTCHA on nerokas, 11/2009)
3. ennustava tiede (predictive science): datalähtöistä tutkimusta, jossa muun muassa laskennallisesti tehdään ennusteita ja ennakointeja monimutkaisten ilmiöiden mahdollisista lopputuloksista, esimerkkinä vaikkapa sääennusteet tai influenssaepidemian eteneminen.

Taustalla vaikuttaa osaltaan teknologinen kehitys, sekä laskentatehojen ja prosessointinopeuksien kasvu että datamallinnuksen tehostuminen, jotka ovat avanneet uusia mahdollisuuksia yhteiskunnallisten ja tieteellisten toimintatapojen kehittämiselle. Teknologiset mahdollisuudet ja ihmisten halu osallistua yhteisöllisiin hankkeisiin voivat tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia tutkimukselle. Tutkimusdataa pitäisi raportin mukaan ajatella ja kohdella avoimesti jaettavana ja eri tavoin uudelleen käytettävänä hyödykkeenä.

Raportti esittää oman arvionsa siitä, mitä hyötyä avoimesta tieteestä voi olla ja mikä arvo sillä voi olla. Raportti määrittelee eduiksi muun muassa sen, että

• tulosten julkistaminen avoimesti lisää informaation uudelleenkäyttöä ja antaa lisäarvoa tutkimukseen sijoitetulle rahoitukselle
• läpinäkyvämmät tutkimusdataan liittyvät käytännöt parantavat akateemista toimintaa
• uusien innovaatioiden ja uuden tietämyksen syntyminen tehostuu datan uudelleenkäytön helpottuessa. Raportti arvioi tämän kasvattavan myös Iso-Britannian taloutta ja intellektuaalista pääomaa
• suuressa mittakaavassa tapahtuva avoimen datan analysointi ja simulointi tehostavat tulosten ennakointia
• avoin tutkimuskäytäntö tehostaa tutkimusta muun muassa vähentämällä päällekkäisyyttä tutkimustyössä
• opiskelijoiden oppimismahdollisuudet paranevat menetelmien ja datan avoimen jakamisen myötä
• osallistavien ja kansalaisia voimaannuttavien käytäntöjen myötä saavutetaan monenlaisia yhteiskunnallisia hyötyjä.

Raportti määrittelee kirjastojen ja informaatiopalvelujen roolin tässä kuviossa kriittisen tärkeäksi. Raportti visioi kirjastojen rooliksi toimia tukipalveluna, joka avustaisi muun muassa datan hallinnassa ja säilyttämisessä, työkalujen, alustojen ja standardien hyödyntämisessä.