zballer, Happy, https://secure.flickr.com/photos/zballer/3389222715/

Ari Rouvari päivitti KDK-asiakasliittymän nykytilannetta, ja sanoisin, että saattohoitopotilas palasi elävien kirjoihin. Monella tapaa inspiroiva esitys ja inspiroiva projekti.

Tavoite on pitkälti sama kuin alunperinkin eli

• korvata KDK:n asiakasliittymällä nykyiset tiedonhakukäyttöliittymät, kuten Arena, Encore jne…
• indeksoida mukana olevien KAMujen tuottama metadata. Mukaan lähtevien organisaatioiden on hyvä tietää, että projektiin sitoutuessaan, sitoutuu siihen, että oma data on avointa. Tämä on nätisti linjassa hallituslinjausten kanssa.

Rouvari kävi läpi hankkeen historiaa

• vuonna 2008 käynnistyi kilpailutuksella, jossa Primo voitti
• pilotointi oli suunniteltu puolen vuoden mittaiseksi, mutta loppujen lopuksi pilotti kesti 8/2010 – 12/2011. Ongelmaksi muodostuivat käytettävyys- ja konsortio-ominaisuuksien puutteet. Sopimus lopulta purettiin ja se on hatun noston arvoinen teko: reipas veto painaa jarrua ja liputtaa vankkurit varikolle, jos homma ei rokkaa.
• kuvion onnistumisen takana olivat vaatimusmäärittelyt + sopimus. Vaatimusmäärittelyt takasivat, että pystyttiin selkeästi alusta lähtien määrittelemään, mikä on projektin tilanne. Sopimus takasi sen, että molemmat osapuolet tiesivät, mikä on pelin henki, ja takaportti oli selvä eli että sopimus oli purettavissa. Purkamishetkellä asiakasliittymäpilotti täytti 40 % vaatimuksista.

KDK:n asiakasliittymän arkkitehtuurikaavio.

Primo-pilotin pohjalta tehtiin myös se johtopäätös, että paradigman muutos on paikallaan eikä paradigman muutos ole tyhjää puhetta: projektissa päätettiin joulukuussa 2011 siirtyä avoimen lähdekoodin ratkaisuihin. KDK:n sivulta löytyvästä järjestelmäarkkitehtikuvasta huomaa, että aika moni palikka kuviossa on avoimen lähdekoodin ohjelmia.

Helmikuussa valittiin pilotoitavaksi järjestelmäksi VuFind, joka täytti ison osan vaatimusmäärittelyistä ja jonka kehittäjäyhteisö oli laaja ja aktiivinen. Helmikuusta toukokuuhun mennessä on toteutettu noin 80 % toiminnallisista vaatimuksista ja noin 90 %:a ensimmäisen prioriteetin vaatimuksista. Tilanne on siis suht hyvä nyt, mutta täytyy muistaa, että haastavia vaatimuksia on edelleen jäljellä. Tällä hetkellä on menossa ensimmäinen kehitysvaihe ja siinä tullaan hyödyntämään useita avoimen lähdekoodin palikoita, kuten VuFind, Solr, Piwik. Lisäksi käytössä on kaupallisia moduuleja esimerkiksi Primo Central Index.

Jatkotyön pohjalla ovat ns. Primo-vaatimusmäärittelyt, jotka on tavoitteena täyttää tämän vuoden aikana ja lähteä rakentamaan tuon päälle uusia asioita vuonna 2013. Kehittämistyössä tavoitteena on olla osa kansainvälistä kehittäjäyhteisöä: kehitettävät palikat esimerkiksi VuFindiin on tarkoitus saada osaksi VuFindin pääkehityslinjaa.

Jotenkin poikkeuksellista kotimaiselle järjestelmäprojektille on se, että kehittämistyö on näin avointa: kuka tahansa voi seurata miten hanke etenee. Asiakasliittymän demo on kokeiltavana hankkeen kotisivuilla: http://www.kdk.fi/fi/asiakasliittyma/ohjelmiston-kehittaeminen

Projektiryhmälle tämä tarkoittaa mahdollisuutta saada rakentamisvaiheessa kommentteja, miten demo toimii. Sama meininki siis kuin Kuali OLEn suhteen, jonka testialusta on myös kokeiltavana.

Demossa nähtiin käytössä Voikko-kielipalikka, jonka integrointi asiakasliittymään on Arin mukaan hienointa mitä on tehty. Hyvältä näytti. Ovelinta kielipalikassa on se, että hakumoottori saadaan tunnistamaan suomen kielen sanoja, yhdyssanoja ja taivutusmuotoja, esimerkiksi kuppi, kuppeja, haulikuppirasia jne.

Tilannekatsausosastoa

• asiakasliittymä ei ole julkaisujärjestelmä/sisällönhallintajärjestelmä, vaan organisaatio tarvitsee sen omasta takaa. Kansalliskirjasto tarjoaa tuen asiakasliittymän ja Drupalin yhteensovittamiselle
• tuotantoon KDK:n asiakasliittymän kanssa näytetään pääsevän vuoden 2012 loppuun mennessä
• toisen aallon mukaantuloa valmistellaan vuonna 2012: asiaan kuuluvat muun muassa rajapintojen testaus. Mukaan tulossa näillä näkymin Aalto, Krannit, Seitti, Vaasa.

Tapaus Iisakin kirkko: rajapinnat A-järjestelmiin

Graafinen esitys kirjoittajan rajapinta-fiiliksistä

Axiell-järjestelmiä käyttäviä kirjastoja luonnollisesti kiinnostaa se, että Axiellin rajapinnat ovat vähitellen testausvaiheessa. Lähellä siis on se päivä, jona saamme OAI-PMH-haravointirajapinnan ja AWS-verkkopalvelurajapinnan. OAI-PMH-haravointirajapinta on hankittu KDK-projektissa keskitetysti kaikille Axiell-kirjastoille kirjastojärjestelmästä riippumatta. AWS-verkkopalvelurajapinta on hankittu keskitetysti kaikille Auroraa käyttäville kirjastoille.

Rajapintojen hyväksymistestausten aikataulut näyttävät tältä:

1. Pallas ja Oiva-kirjastot 28.5.
2. Aurora ja Vaski-kirjastot 4.6.
3. Origo ja Kyyti-kirjastot 6.8.

Esitys oli hyvä. Mieltä nostattava suorastaan. Jälkiviisastellen voisi harmitella, että tämän piristysruiskeen antamisessa meni näin pitkään. Tärkeintä on kuitenkin se, että vaikka suossa lähes käytiin, sinne ei upottu. Asiakasliittymäprojektissa on nyt sitä meininkiä mistä oli kyse elokuun manifestissa.